Masennus vaikuttaa näköhavaintoihin

Tutkimuksessa käytetyissä havaintotesteissä koehenkilöt vertailivat yksinkertaisten kuvioiden kirkkautta ja kontrastia.

Depressiopotilailla näköhavaintojen käsittely on poikkeavaa, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa, jossa psykiatrian ja psykologian tutkijat selvittivät masennuksen vaikutuksia näköhavaintoihin (Salmela V ym. J Psychiatry Neurosci 2021;46:E222).

Tutkimus vahvisti, että masentuneilla näköhavaintojen käsittelyssä tapahtuu muutoksia, jotka todennäköisesti liittyvät aivokuoren tiedonkäsittelyyn.

Tutkimuksessa verrattiin depressiosta kärsivien potilaiden näkötiedon käsittelyä kontrolliryhmään käyttämällä kahta visuaalista testiä. Käytetyissä havaintotesteissä koehenkilöt vertailivat yksinkertaisten kuvioiden kirkkautta ja kontrastia.

– Tutkimuksemme yllättävä tulos oli, että depressiopotilaat näkivät heille näytettyjen kuvien kontrastit eri tavalla kuin ei-masentuneet, kertoo akatemiatutkija Viljami Salmela tiedotteessa.

Depressiopotilaat näkivät kuvioon luodun illuusion heikompana ja siten kontrastin hieman voimakkaampana kuin henkilöt, joilla ei ole todettu masennusta.

– Ei-masentuneilla kontrasti vaimeni noin 20 prosenttia, kun taas depressiopotilailla vaimennus oli noin viisi prosenttia, Salmela kertoo.

Aivotoiminnan muutosten ymmärtäminen tärkeää

Mielenterveyden häiriöiden taustalla olevien aivotoiminnan muutosten ymmärtäminen on tärkeää, jotta ymmärrettäisiin paremmin, miten kyseiset häiriöt syntyvät ja miten niihin voidaan kehittää vaikuttavia hoitoja.

Depressiosta johtuvia muutoksia näkötiedon käsittelyssä aivoissa onkin tutkijoiden mielestä syytä tutkia enemmän.

– Havaintotestien käyttökelpoisuutta olisi hyödyllistä arvioida ja kehittää edelleen sekä tutkimusmenetelminä että mahdollisina tapoina todeta tiedonkäsittelyn häiriöitä potilailla, Salmela selittää.

Havaintotestit voisivat toimia esimerkiksi lisäapuna kun arvioidaan eri hoitomuotojen vaikutuksia hoidon edetessä.

– Depressiota ei kuitenkaan ole mahdollista todeta näköhavaintoja testaamalla, koska todetut erot ovat pieniä ja ilmenevät erityisesti ryhmiä vertailtaessa, Salmela huomauttaa.

Anne Seppänen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.