Matala D-vitamiinitaso, vähäinen magnesiumin saanti, elimistön matala-asteinen tulehdustila ja metabolinen oireyhtymä eivät lisänneet polven nivelrikon ilmaantumisen riskiä. Tämän havaitsi LL Sanna Konstari väitöstutkimuksessaan.
Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia seerumin D-vitamiinitasojen, metabolisen oireyhtymän ja sen erillisten komponenttien, magnesiumin ravitsemuksellisen saannin ja CRP:n, yhteyksiä polven nivelrikon ilmaantuvuuteen suomalaisissa kohorttiaineistoissa. Tutkimuksen aineistoina käytettiin Mini-Suomi ja Terveys 2000 -terveystutkimusten tietokantoja. Seuranta-aikana polven nivelrikkoon sairastuneet poimittiin THL:n hoitoilmoitusrekisteristä. Väitöskirjan osatutkimusten seuranta-aika on 10–32 vuotta.
Tutkittujen tekijöiden ja polven nivelrikon välillä ei tutkimuksessa löydetty merkitseviä yhteyksiä sekoittavilla tekijöillä, kuten iällä, sukupuolella ja painoindeksillä vakioinnin jälkeen. Kohonnut paastosokeri vaikutti jopa pienentävän polven nivelrikon riskiä. D-vitamiinipitoisuuksien osalta näytteenottoajankohdan todettiin olevan merkittävä sekoittava tekijä, joka on syytä huomioida tulevissa tutkimuksissa.
Lisää tietoa tarvitaan
Parempaa tietoa taudinkulusta ja riskitekijöistä sekä myös ennaltaehkäisevistä tekijöistä kaivataan, kun otetaan huomioon polven nivelrikon krooninen ja etenevä luonne sekä parantavien hoitojen puuttuminen. Tämä vaatii suuria tutkimusaineistoja pitkillä seuranta-ajoilla, toistetuilla riskitekijämittauksilla sekä nykyaikaisilla diagnoosikriteeristöillä, jotka sisältävät sekä radiologiset että kliiniset kriteerit.
Suomessa polven nivelrikkoa sairasti Terveys 2000 -terveystutkimuksen aineistossa noin 6 prosenttia miehistä ja 8 prosenttia naisista. Taudinkulku on krooninen ja etenevä.
Polven nivelrikolle tunnetaan useita kuormituksellisia riskitekijöitä, kuten ylipaino ja työhön liittyvät kuormitustekijät sekä polven virheasennot. Systeemisistä eli koko elimistön kautta vaikuttavista polven nivelrikon riskitekijöistä eniten tieteellistä näyttöä on naissukupuolesta ja geneettisistä tekijöistä. Useiden muidenkin systeemisten tekijöiden, kuten D-vitamiinitason, magnesiumin ravitsemuksellisen saannin, elimistön matala-asteisen tulehdustilan ja metabolisen oireyhtymän ja sen erillisten komponenttien yhteyksiä polven nivelrikon riskiin on tutkittu, mutta aiempien tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia.
LL Sanna Konstarin väitöstutkimus Polven nivelrikon systeemiset ja ravitsemukselliset riskitekijät. Seerumin D-vitamiinipitoisuuden, metabolisen oireyhteyhtymän, magnesiumin ravitsemuksellisen saannin ja seerumin C-reaktiivisen proteiinin yhteys polven nivelrikon riskiin tarkastetaan Oulun yliopistossa 18. syyskuuta.
Ulla Toikkanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
