Mihin kävely riittää?

Yleisiä ongelmia voidaan vähentää vain laajasti käytettävillä, ­vaikuttavilla keinoilla. Hippokrateen väitettä ”Kävely on ihmisen paras lääke” tukee vahva näyttö. Siksi kävely riittää moneksi ja monille, erityisesti liikuntaa eniten tarvitseville ja siitä eniten ­hyötyville.

Mihin kävely riittää? Kuva 1 / 1

Liikunnan puute on yleistä Suomenkin väestössä ja siitä johtuvat menetykset ovat suuret. Missä määrin kävely riittää ehkäisemään ja korjaamaan liikunnan puutteen haittoja, ja missä määrin väestön mahdollisuudet ja kiinnostus riittävät kävelyyn?

Kohtalaisesti kuormittava aerobinen liikunta säilyttää tai parantaa fyysistä ja aivojen toimintakykyä. Se pienentää merkittävästi useimpien yleisimpien sairauksien riskiä ja on hyödyksi niiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Reipas kävely on kohtalaisesti kuormittavaa aerobista liikuntaa, ja kävely eri muodoissaan on ollut keskeinen osa liikuntaa suuressa osassa aero­bisen liikunnan vaikutuksia selvittäneitä tut­kimuksia.

Tässä lehdessä todettiin noin 30 vuotta sitten, että tutkimustieto riittää kelpuuttamaan kävelyn kuntoa ja terveyttä edistäväksi liikunnaksi. Tutkimus on vahvistanut, laajentanut ja tarkentanut näyttöä kävelyn toimintakykyyn ja terveyteen kohdistuvista vaikutuksista. Kattavia tieteellisiä katsauksia aiheesta ei ole äskettäin julkaistu, mutta runsaasti ajantasaista tietoa on kerättynä tuoreeseen lähteeseen. Seuraavassa esitetyt tiedot perustuvat edellä mainittuihin julkaisuihin ja kävelyn vaikutuksia yksittäisiin terveysaiheisiin selvittäneiden tutkimusten, pääasiassa järjestelmällisten katsausten ja meta-analyysien tuloksiin.

Riskitekijät vähenevät, luovuus lisääntyy

Kävely pienentää sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien useimpia riskitekijöitä ja parantaa fyysistä suorituskykyä. Reipas kävely pienentää mm. sepelvaltimotaudin, aivo­hal­vauksen ja sydämen vajaatoiminnan riskiä. ­Kävely on myös tärkeä osa mm. sydän- ja verisuoni­tautien ja keuhkoahtaumataudin liikunnallista kuntoutusta.

Kävely on vähentänyt keski-ikäisillä naisilla painonnousua ja auttanut laihdutuksessa. Se pienentää tyypin 2 diabeteksen ja ainakin rinta-, paksusuoli- ja kohtusyövän riskiä ja on hyödyksi niitä sairastaville.

Kävely vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä useissa yleisissä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksissa. Vaihdevuosien aikana ja jälkeen kävelyharjoittelu voi lisätä naisilla reisiluun kaulan luuntiheyttä, ja vaihdevuosien jälkeen säännöllinen kävely on pienentänyt lonkkamurtuman riskiä.

Kävelystä on hyötyä masennuksen ehkäisyssä ja hoidon osana. Muiden mentaalisten vaikutusten osalta näyttö on puutteellista. Kävelyn tarkoitus, ympäristö, seura, rasittavuus ym. ­tekijät vaikuttavat huomattavasti sen tuottamiin kokemuksiin.

Aerobinen liikunta, kävely mukaan luettuna, on hyödyllistä terveiden ja jo sairastuneiden ­aivojen rakenteille ja toiminnoille, varsinkin kun siihen yhdistyy kognitiivisia haasteita ja kanssakäymistä. Monen ajattelijan ja tutkijan kokemus kävelyn luovuutta lisäävästä vaikutuksesta, ”ajatus ei kulje missään niin kirkkaasti kuin kävellessä”, on vahvistettu todeksi.

Käyskentelykin on hyödyksi

Kävelyn vaikuttavuus on aikaisempia käsityksiä suurempi, koska myös kevyt ja lyhyinä jaksoina toteutuva liikunta tuottaa merkittäviä terveyttä edistäviä vaikutuksia. Lisäksi käyskentelykin vähentää ja katkoo terveydelle haitallista istumista.

Kävelyn toteuttamismahdollisuuksien kirjo on laaja. Se kelpaa moniin tarkoituksiin: liikkumiseen kotona, asioilla, töihin, töissä ja kokouksissa; kuntoiluun, golfin, frisbeen ja jalkapallon pelaamiseen; kotiseutuun, nähtävyyksiin ja kulttuuriin tutustumiseen; terveydenhoitoon, rauhoittumiseen, stressin purkamiseen, yksin­oloon, yksinäisyyden vähentämiseen ja seurusteluun; mietiskelyyn, suunnitteluun ja luovuuden lisäämiseen; koiran ja muiden perheenjäsenten ulkoiluttamiseen, luonnon tarkkailuun, marjastamiseen, sienestämiseen, retkeilyyn, vaellukseen, metsästykseen, kalastukseen, geokätköilyyn, roskien keräämiseen, valokuvaukseen jne.

Kävely on mahdollista kaikkina vuodenaikoina ja monissa ympäristöissä: kotipiirissä, teillä, kaduilla, poluilla, umpimetsässä, suolla, kuntosaleilla, työpaikoilla, kauppakeskuksissa, lentokentillä ja vedessä. Toteuttamistapojakin on useita, esimerkiksi tasamaa-, ylämäki-, ala­mäki-, porras-, sauva-, juoksumatto- ja vesikävely. Monista variaatioista on melkoisesti tutkimusta ja toteuttamisohjeita, koulutustakin.

Kävely riittää moneksi ja monille, erityisesti liikuntaa eniten tarvitseville ja siitä eniten hyötyville. Vahva näyttö tukee Hippokrateen väitettä ”Kävely on ihmisen paras lääke”.

Kävely täyttää hyvin – liikkumis- ja liikuntamuodoista parhaiten – väestön terveyden edistämiseen käyvän keinon tunnusmerkit: hyväksyttävyys, käytännöllisyys, toteutettavuus/toteutuvuus, vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus, edullisuus, turvallisuus ja tasavertaisuus.

Kävely on suomalaisten yleisin liikkumis- ja liikuntamuoto, mutta vieläkin yleisempi sen soisi olevan. Kävelyn lisäys päivittäisissä toiminnoissa ja harrastuksissa ja mahdollisuuk­sien ­parantaminen niiden toteuttamiseen sisältää suurimmat mahdollisuudet vähentää pienimmin kustannuksin ja tasa-arvoisimmin suomalaisten liikunnan puutetta ja sen seurauksia.

Ilkka Vuori

LKT, professori (emeritus)

kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri

Kuva: Fotolia

Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 45/2018.

Oletko jo lukenut nämä?