Mikä muuttuu vuodenvaihteessa?

Lääkekatto laskee, halpojen reseptilääkkeiden hinnat nousevat, potilaan valinnanvapaus laajenee. Vuosi 2014 tuo tullessaan useita muutoksia.

Vuosi 2014 tuo tullessaan useita muutoksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tähän koosteeseen on poimittu joitakin keskeisiä muutoksia.

➤ Lääkekatto laskee 610 euroon vuodessa
Lääkekatto on 610 euroa vuonna 2014. Lääkekaton täytyttyä potilas maksaa lääkkeistään 1,50 euroa ostokertaa kohti. Vuonna 2013 lääkekatto oli 670 euroa, ja ilman lain muutosta se kohoaisi ensi vuonna noin 680 euroon. Lääkekaton ylittäville potilaille ehdotettu muutos tarkoittaa siis noin 70 euron helpotusta lääkekustannuksiin ensi vuonna.
Lääkekatoksi ehdotetaan 610 euroa

➤ Kalliimpien reseptilääkkeiden hinnat laskevat ja halvempien nousevat
Valtioneuvosto antoi lokakuussa uuden lääketaksa-asetuksen, jolla muutettiin lääkkeiden vähittäishintojen perusteita ja jonka myötä potilaiden lääkekustannukset nousevat. Potilaille lääkkeiden hintojen noususta aiheutuvia lisäkustannuksia tasataan alentamalla lääkekustannusten vuosittaista omavastuuosuutta eli niin kutsuttua lääkekattoa. Reseptilääkkeistä, reseptillä toimitettavista itsehoitolääkkeistä sekä sairausvakuutuslain nojalla korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista peritään jatkossa toimituserä- ja lääkekohtainen toimitusmaksu 2,17 euroa (nykyään 0,39 euroa).
Kalliimpien reseptilääkkeiden hinnat laskevat ja halvempien nousevat

➤ Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet asiakasmaksut
Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista perittävän vuosimaksun enimmäismäärä nousee 27,50 eurosta 29,30 euroon. Vaihtoehtoisesti terveyskeskuksen ylläpitäjä voi päättää periä käyntimaksua kolmelta ensimmäiseltä terveyskeskuskäynniltä kalenterivuodessa, jolloin käyntimaksun suuruus on 14,70 euroa. Jos terveyskeskus on päättänyt periä vuosimaksun, eikä palvelun käyttäjä suorita sitä, häneltä voidaan periä enintään 14,70 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin voidaan käyntikerroista riippumatta periä 20,20 euron suuruinen käyntimaksu.

Sairaalan poliklinikkamaksun enimmäismäärä nousee 27,50 eurosta 29,30 euroon käynniltä. Päiväkirurgisesta toimenpiteestä voidaan periä enintään 96,40 euroa (aiemmin 90,30 euroa).

Suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta perittävät maksut jakautuvat kultakin käyntikerralta perittävään perusmaksuun sekä erikseen veloitettaviin hoito- ja tutkimusmaksuihin. Hoitokäynnin perusmaksu on porrastettu kolmeen maksuryhmään: suuhygienistin vastaanottokäynnin enimmäisperusmaksu on 8 euroa, hammaslääkärin 10,20 euroa ja erikoishammaslääkärin 14,90 euroa.
Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävän ns. sakkomaksun suuruus on 36,20 euroa.

Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta perittävän maksun enimmäismäärä nousee 33,90 eurosta 36,20 euroon. Tieliikennelaissa säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan periä enintään 43,60 euroa (aiemmin 40,90 euroa).

Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 16,10 euroa (aiemmin 15,10 euroa) hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 34,80 euroa (aiemmin 32,60 euroa) hoitopäivältä. Vammaiselle henkilölle laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 12,10 euroa hoitopäivältä (aiemmin 11,30 euroa).

➤ Terveydenhuoltomaksujen maksukatto
Maksukatto nousee kansaneläkeindeksin mukaisesti 636 eurosta 679 euroon kalenterivuotta kohti. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen lääkäripalvelujen maksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidon maksut, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut, yö- ja päivähoidon maksut sekä kuntoutushoidon maksut.

➤ Suomessa kirjoitetulla reseptillä lääkkeitä myös muista EU-maista
Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella reseptillä voi hakea lääkkeitä muualta Euroopasta. Reseptit kirjoitetaan vaikuttavalla aineella ja potilas maksaa lääkkeen itse. Lääkevalmisteen hinnasta voi hakea sairausvakuutuskorvausta, jos valmiste on Suomen lainsäädännön mukaan korvattava.
Suomessa kirjoitetulla reseptillä saa lääkkeitä myös pian myös muista EU-maista

➤ Potilaan valinnanvapaus kotimaassa laajenee
Potilaan oikeus valita hoitopaikkansa laajenee niin, että potilailla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista.
Sairaanhoitopiirit empivät mainoskampanjoita
Valinnanvapaus aiheuttaa valintoja

➤ Potilaille oikeus hakeutua hoitoon muihin EU-maihin ja saada korvausta kustannuksista
Suomesta ulkomaille hoitoon lähtevän potilaan hoitokustannuksia korvataan kahdella eri tavalla sen mukaan, onko kyse hoitoon hakeutumisesta toiseen valtioon vai ulkomailla oleskelun aikana lääketieteellisesti välttämättömäksi tulleesta hoidosta. Molemmissa tapauksissa potilas maksaisi hoidon kustannukset aina ensin itse ja voisi hakea maksuun jälkikäteen korvausta Kelalta. Potilaan ei tarvitsisi hakea ennakkolupaa hakeutuakseen hoitoon. Potilaalla olisi oikeus saada korvausta vain sellaisesta hoidosta, joka Suomessa kuuluu terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Myös muista EU-maista tulevat potilaat voivat hakea terveyspalveluja Suomesta.
Hoitopaikan valinta
Potilasdirektiivi (Rajat ylittävä terveydenhuolto)
Potilaille oikeus hakeutua hoitoon muihin EU-maihin

➤ Pahoinpideltyjen lasten oikeusturvaa vahvistetaan
Lapsiin kohdistuneita pahoinpitelyrikoksia aletaan selvittää samalla mallilla kuin seksuaalirikoksia. Laissa tarkoitettuja tutkimuksia ovat mahdollisen lapseen kohdistuneen rikoksen selvittämiseksi ja haitan arvioimiseksi tehtävät tutkimukset ja selvitykset, kuten lapsen haastattelu, tarvittavat somaattiset, psykologiset ja muut lääketieteelliset tutkimukset sekä tutkimuksiin perustuva lausunto. Tutkimukseen kuuluvat myös vanhempien tai sijaisvanhempien haastattelut.
Lainmuutos mahdollistaa myös tarpeellisten tietojen vaihdon poliisin ja terveydenhuollon välillä pahoinpitelyrikoksissa. Oikeuspsykiatrian yksiköllä on oikeus saada tutkimuksen tekemiseksi välttämättömät tiedot ja se voi luovuttaa tutkimuksen aikana kertyneet tiedot poliisille, syyttäjälle tai tuomioistuimelle ilman huoltajan suostumusta.

➤ Ammatilliseen kuntoutukseen pääsy helpottuu, osasairauspäivärahakausi pitenee
Kansaneläkelaitoksen (Kela) ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä muutetaan niin, että nykyistä useampi työikäinen, ja erityisesti nuori, pääsee varhaisemmassa vaiheessa ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutusta myönnettäessä huomioidaan aikaisempaa laajemmin sairauden lisäksi myös muut ihmisen elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat. Lisäksi osatyökykyisten työhön paluuta ja työssä jatkamista tuetaan pidentämällä osasairauspäivärahakautta nykyisestä enintään 72 päivästä 120 päivään.

➤ Työkyvyttömyyseläkkeen voi jatkossa jättää lepäämään tilapäisen työn vuoksi
Työkyvyttömyyseläkkeen voi jatkossakin jättää työnteon vuoksi lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää uudelleen lepäämään, kun se on ollut maksussa yhden kuukauden.

Kanta-palvelujen käyttömaksut vuonna 2014
Vuoden 2014 aikana yksityinen terveydenhuolto siirtyy sähköisen reseptin käyttäjäksi ja Potilastiedon arkiston käyttö laajenee julkisessa terveydenhuollossa.

➤ Työterveyshuolto entistä paremmin tukemaan työntekijän terveyttä ja työkykyä
Työterveyshuollon painopistettä halutaan muuttaa entistä paremmin edistämään työntekijöiden terveyttä ja työkykyä sekä ehkäisemään työkyvyttömyyttä.
Työterveyshuollon hyvät käytännöt päivitetään

➤ Lääkeväärennösten pääsy lailliseen jakelukanavaan pyritään estämään
Vuoden 2014 alusta lääkkeiden logistisen ketjun valvonta valmistuksesta kuluttajalle laajenee kattamaan myös lääkkeen välittäjät. Niiden on rekisteröidyttävä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ylläpitämään rekisteriin ja noudatettava lääkkeiden hyviä jakelutapoja. Lääkealan toimijoita velvoitetaan ilmoittamaan viranomaisille lääkeväärennöksiä koskevat epäilyt. Lääkelain muutoksella saatetaan kansallisesti voimaan EU:n lääkeväärennösdirektiivin säännökset. Tarkoituksena on estää lääkeväärennöksien päätyminen lääkkeiden lailliseen jakelukanavaan. Suomessa ei ole toistaiseksi havaittu lääkeväärennöksiä lääkkeiden laillisessa jakeluketjussa.

Kuva: Panthermedia