Mikä on Sjögrenin syndrooma?
Sjögrenin syndrooma on pitkäaikainen autoimmuunisairaus, jossa immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia rauhaskudoksia vastaan. Useimmiten tulehdus kohdistuu sylki- ja kyynelrauhasiin, mikä aiheuttaa silmien ja suun kuivumista.
Sairaus voi esiintyä itsenäisenä (primaarinen Sjögrenin syndrooma) tai muun autoimmuunisairauden, kuten nivelreuman tai punahukan, yhteydessä (sekundaarinen Sjögrenin syndrooma).
Tauti on huomattavasti yleisempi naisilla kuin miehillä, ja se puhkeaa tyypillisimmin keski-iässä.
Sjögrenin syndrooman oireet
Sairauden oireet vaihtelevat yksilöllisesti, mutta niistä tyypillisimpiä ovat:
- kuivat silmät: kirvely, hiekkainen tunne, punoitus ja valonarkuus
- kuiva suu: vaikeus niellä, puhua pitkään tai syödä kuivaa ruokaa, makuaistin heikentyminen
- kuivat limakalvot: nenän, kurkun ja emättimen kuivuus
- sairauteen voi liittyä myös väsymystä, nivelkipuja ja turvotusta
Joillakin potilailla tulehdus vaikuttaa myös muihin elimiin, kuten keuhkoihin, munuaisiin tai hermostoon, mutta nämä ovat harvinaisempia.
Miten Sjögrenin syndrooma todetaan?
Diagnoosi perustuu oireisiin, kliinisiin tutkimuksiin ja laboratoriolöydöksiin.
Tutkimuksiin kuuluu usein:
- veren vasta-ainetutkimuksia
- kyynel- ja sylkirauhasten toimintakokeita
- pienestä sylkirauhasesta otettava koepala, jolla voidaan osoittaa tulehdusmuutokset
Sjögrenin syndrooman hoito
Sairautta ei voida parantaa, mutta oireita voidaan hoitaa tehokkaasti.
Hoito keskittyy kuivien limakalvojen kosteutukseen ja tulehduksen hillintään. Silmien kuivuutta lievitetään keinokyyneleillä tai geeleillä. Suun kuivuutta helpottavat syljeneritystä lisäävät tabletit ja kostuttavat valmisteet.
Jos tulehdus on laajempi, voidaan käyttää lääkärin määräämiä tulehdusta hillitseviä lääkkeitä, kuten hydroksiklorokiinia.
Lisäksi on tärkeää huolehtia suuhygieniasta ja riittävästä nesteytyksestä, koska kuiva suu altistaa hampaiden reikiintymiselle ja tulehduksille.
Sairauden kulku ja ennuste
Sjögrenin syndrooma on krooninen, mutta sen kulku on useimmiten hitaasti etenevä ja lieväoireinen.
Oireiden voimakkuus vaihtelee eri elämänvaiheissa, ja useimmat potilaat voivat elää normaalia elämää hyvän oirehoidon avulla.
Säännöllinen seuranta on kuitenkin tärkeää, sillä pieni osa potilaista voi saada imukudossyövän (lymfooman) kaltaisia komplikaatioita pitkän sairauden aikana.
