Missä menee terveen ja sairaan raja?

Riskeistä tehdään yhä useammin sairauksia. Aihe puhutti Terveysfoorumissa.

Missä menee terveen ja sairaan raja? Kuva 1 / 4

Tämänvuotisen Terveysfoorumin tavoitteena oli keskustella avoimesti siitä, missä määrin suomalaisessa ter­veydenhuollossa esiintyy ylidiagnostiikkaa ja ylihoitoa, ja millaisia seurauksia siitä koituu.

– Puhtaasti luonnontieteellinen suunta lääketieteessä on johtanut siihen, että sairaasta on tullut koehenkilö. Hänen sairautensa tutkitaan kyllä tarkoin, mutta hoito sairaana ihmisenä jää helposti toisarvoiseksi. Ensisijalle on aina asettava potilaan paras, totesi tilaisuuden avannut arkkiatri Risto Pelkonen.

Priorisointi on välttämätöntä

Tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä listasi ylidiagnostiikan syitä: potilaan huoli, lääkärin huoli potilaasta, vaikeus sietää epävarmuutta, vanhentuneet käytännöt, teknologian kehitys, ansainta­logiikka.

– Priorisointi on välttämätöntä, ja meidän yhteiskuntana pitää uskaltaa tehdä sitä. Priorisointi tarkoittaa linjapäätöksiä siitä, mitkä terveydenhuollon toimenpiteet ovat kyllin kustannusvaikuttavia julkisesti rahoitettaviksi. Esimerkiksi PALKO eli Palveluvalikoimaneuvosto antaa suosituksia, mutta se ei kata kaikkea. Palapelissä on vielä paljon aukkoja, Mäkelä korosti.

Raja-arvoilla dramaattinen vaikutus

Lääkäriliiton strategiassa mainitaan medikalisoituminen yhtenä merkittävänä toimintaympäristön muutostekijänä. Liitto on asettanut medikalisaatiotyö­ryhmän kartoittamaan asiaa. Työryhmän jäsen Kari Tikkinen kritisoi matalan riskin määrittelyä sairaudeksi.

– Raja-arvojen normaalialueita on kavennettu, ja riskeistä on lisääntyvästi tehty sairauksia. Tämä lisää kustannuksia ja viivästyttää oikeasti sairaiden hoitoa.

Raja-arvoilla on Tikkisen mukaan dramaattinen vaikutus.

– Raja-arvot ovat sellaisia, että periaatteessa kukaan yli 40-vuotias ei ole terve. Esimerkiksi uusien verenpainesuositusten myötä miljoonalle uudelle suomalaiselle tuli verenpainetauti.

– Riskin hoidolla tulee olla hyötyjä, ­eikä sillä saa olla liikaa haittoja. Näytön lisäksi tarvitaan tietoa ihmisten arvoista ja toiveista. Pitäisi mennä potilas eikä bisnes edellä, Tikkinen sanoi.

Ammattietiikka suitsii ylidiagnostiikkaa

Lääkäriliiton puheenjohtajan Samuli Saarnin mukaan tärkein syy suomalaisen terveydenhuollon laatuun ja luotettavuuteen on lääkärien ammattietiikkaan perustuva itsesäätely.

– Keskeistä on potilaiden ja yhteiskunnan luottamus lääkäreihin. Lisäksi lääkärien on voitava luottaa toisiinsa, Saarni totesi.

Itsesäätelyssä apuna ovat muun muassa Lääkäriliiton kollegiaalisuusohjeet, joita ollaan parhaillaan päivittämässä.

Mistä on kyse?

› Terveysfoorumi pidettiin ­Helsingin keskustakirjastossa Oodissa 8. lokakuuta.

› Järjestäjinä olivat Duodecim, Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto, Fimea, Kela, Kuntaliitto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

› Seminaarin kohderyhmä olivat terveydenhuollon ammattilaiset ja päättäjät sekä potilas- ja kansanterveysjärjestöjen edustajat.

Kirjoittaja
Sari Kosonen

Kuvat
Mikko Käkelä, Jussi Helttunen, Nina Kaverinen

Oletko jo lukenut nämä?