Mitä hoitoja suomalaisessa terveydenhuollossa korvataan

Juuri nyt pitäisi määritellä, mitä hoitoja suomalaisessa terveydenhuollossa korvataan. Potilasliikkuvuusdirektiivi otetaan käyttöön lokakuussa ja tuolloin EU-maiden potilaat voivat vapaasti hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan.

Juuri nyt pitäisi määritellä, mitä hoitoja suomalaisessa terveydenhuollossa korvataan. Potilasliikkuvuusdirektiivi otetaan käyttöön lokakuussa ja tuolloin EU-maiden potilaat voivat vapaasti hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan.

Palveluvalikoiman määrittely ei kuitenkaan ole päässyt käyntiin, sillä kehysriihessä hallitukselta ei herunut siihen rahaa. Lääkintöneuvos Jukka Mattila STM:stä on kuitenkin luottavainen.

– Uskon, että lisäbudjetissa rahoitus järjestyy.

Maanantaina lähti lausuntokierrokselle hallituksen esitys rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevasta laista. Lakiehdotuksessa otetaan kantaa myös siihen, minkä mallin pohjalta potilaille maksetaan korvauksia ulkomailla annetusta hoidosta. Tähän asti esillä on ollut neljä erilaista mallia.

– Näillä näkymin hallitus esittää uutta, viidettä mallia, joka on lähellä sairausvakuutusmallia, kertoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Mervi Kattelus.

Mallin toteutuminen edellyttää lisärahoitusta valtion budjetista.

Valmista tulee vähitellen

Ministeriöön on tarkoitus perustaa erillinen toimielin palveluvalikoimaa määrittämään. Jatkossa palveluvalikoiman on tarkoitus olla niin hoitojen Kela-korvattavuuden määrittäjä kuin lääkäreiden työkalu. Lääkäri voisi palveluvalikoiman avulla arvioida, kuuluuko suunniteltu hoito julkisin varoin hoidettavaksi. Tästä olisi apua esimerkiksi tilanteissa, joissa potilas hakeutuu hoitoon vaikkapa toiseen kuntaan.

Menee kuitenkin aikaa, ennen kuin niin pitkälle päästään. Työ aloitetaan kiireellisimmin määriteltävistä hoidoista, jotka vaikuttavat potilaiden liikkuvuuteen.

– En osaa vielä tässä vaiheessa sanoa, mitä ne konkreettisesti ovat. Se työ kuuluu toimielimelle, joka aloittaa näillä näkymin syksyllä, kunhan rahoitus järjestyy, Mattila sanoo.

Mattila muistuttaa, ettei työtä kuitenkaan tarvitse aloittaa nollasta. Kela-korvausten taustalla on tähänkin asti ollut suomalainen palveluvalikoima – sitä ei vain ole kirjoitettu mihinkään auki, eikä sellaisia hoitoja ole tarvinnut määritellä, joita on tarjottu vain julkisessa terveydenhuollossa.

– Palveluvalikoiman määrittelyssä voidaan käyttää apuna esimerkiksi Käypä hoito -suosituksia, sairaaloiden määrittelemiä hoitoketjuja ja Finohtan vaikuttavuusarvioita, Mattila muistuttaa.

Korvattavien hoitojen lista täydentyy vähitellen vuosien kuluessa.

Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Pixmac

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Lue myös:
Potilasdirektiivi voi lisätä eriarvoisuutta
Viro vie, Espanja tuo