Tiedossa olisi ongelmia, jos suuronnettomuus vaatisi useampia tehohoidon potilaspaikkoja. Akuuttitilanne saataisiin hoidettua erikoisjärjestelyin ja henkilökunnan joustamisella jälleen kerran, mutta se ei olisi missään nimessä helppoa, arvioi anestesiologian ja tehohoidon osaamiskeskuksen johtaja Stepani Bendel Kysistä. Bendel toimii myös tehohoidon kansallisessa koordinaatioryhmässä.
Mitä tarkoittaisi tehohoidon kannalta, jos suuronnettomuus iskisi nyt?
– Jos suuronnettomuus tulee, se on hyvin poikkeuksellinen ja äkillinen tilanne. Sairaaloihin kutsutaan kaikki mahdolliset työntekijät ja työntekijäryhmät. Ensimmäisen päivän jälkeen aletaan arvioida tilannetta. Kuinka paljon on pitkäaikaisia potilaita, onko paljon palovammoja, pitääkö siirtämistä miettiä esimerkiksi Pohjoismaiden välillä, ja voiko kirurgiaa tehdä muissa sairaaloissa?
Jos tehohoidon tarvetta olisi paljon, se on ilman muuta ongelma tässä resurssi- ja paikkatilanteessa. Hoitopaikka olisi vaikea järjestää esimerkiksi Etelä-Suomessa. Yliopistosairaaloissa ylipäätään on tunkua.
Vaikka alkuun ensiapuun kuljetetaan isoja määriä potilaita, läheskään kaikki eivät välttämättä tarvitse tehohoitoa. Tehohoitojaksot eivät ole yleensä onnettomuuspotilailla niin pitkäkestoisia kuin koronapotilailla, mutta kyllähän se haasteita silti aiheuttaa henkilökunnan riittävyyden suhteen.
Joutuisivatko koronapotilaat pois teho-osastoilta muiden tieltä?
– Jos teho-osastolla on hoitoa tarvitsevia potilaita, heidät pitää hoitaa. Emme voi ruveta arvottamaan potilaita sen mukaan, mikä sairaus heillä on. Tehohoitoa tarvitsevaa koronapotilasta hoidetaan. Meidän tehtävämme on miettiä, miten kokonaistilanne saadaan hallintaan ja voidaanko joitain potilaita siirtää sairaaloiden välillä. Tämä harvemmin onnistuu ihan alkuvaiheessa.
Minkä kokoluokan suuronnettomuudesta Suomi vielä selviäisi omin voimin?
– Mitään lukua on mahdotonta sanoa, koska se riippuu niin paljon onnettomuudesta, tehohoitoa vaativien potilaiden määrästä ja potilaiden vammoista. Jos olisi useita potilaita, jolla on vakavia palovammoja, määriä voitaisiin tasata Pohjoismaiden välillä. Tähän tietysti vaikuttaa se, millainen tilanne muiden maiden sairaaloissa on ja miten paljon korona kuormittaa niitä.
Alkutilanteen selvittyä ongelmia tulee jatkohoidon suhteen, jos potilaita on paljon. Kirurgiaa voidaan joutua ajamaan alas. Niiltä teho-osastoilta, jotka eivät ole kipurajoilla potilaiden kanssa, pitää siirtää henkilökuntaa. Se taas vaikuttaa muiden yksiköiden toimintaan. Onnettomuus voi aiheuttaa viikon, kahden tai kolmen supistustoiminnan.
Pitää hartaasti toivoa, ettei mitään tällaista tapahdu.
Tiiamari Pennanen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 49/2021.
”Hoitopaikka olisi vaikea järjestää esimerkiksi Etelä-Suomessa.”
Stepani Bendel
