Mitä mielenterveysstrategia muuttaa?

Strategiasta halutaan selkäranka, johon tulevat päättäjät voivat tukeutua.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan maanlaajuista mielenterveysstrategiaa. Vuoteen 2030 ulottuvan strategian avulla halutaan tuoda jatkuvuutta mielenterveystyöhön.

– Mielenterveystyötä on kehitetty erilaisin hankkein ja toimenpitein, mutta nyt haetaan pitkäjänteisyyttä yli hallituskausien, kertoo strategian käytännön valmistelusta vastaavan asiantun­tijatyöryhmän puheenjohtaja, psykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.

Strategian on tarkoitus olla selkäranka, johon tulevat päättäjät voivat tukeutua. Siitä voidaan ottaa eväitä myös muihin, mielenterveyden osa-alueita käsitteleviin ohjelmiin.

Pirkola kertoo, että strategiassa ­tullaan painottamaan ainakin kolmea ­asiaa. Ensimmäinen on mielenterveys voimavarana. Tarkoitus on kiinnittää huomio siihen, että mielen­terveys on tärkeä osa kaikkea terveyttä. Se on osa hyvinvointia ja elämän­laatua.

Toinen on palvelujen inte­grointi. Suomessa on paljon mielenterveyden osaamista ja koulutusta, mutta palvelut ovat pirstoutuneita. Ne pitäisi saada paremmin toimimaan yhteen.

Kolmas on osallisuus. Nyt vajaakuntoiset saattavat jäädä kelkasta. Kaikilla pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan omalla tavallaan.

– Osallisuudessa on kyse ihmisoikeuksista, Pirkola pohtii.

Strategia pitää asian päättäjien mielessä

Psykiatriyhdistyksen puheenjohtaja ­Nina Lindberg on iloinen, että mielenterveystyöhön kiinnitetään nyt huomiota. Strategian voi toivoa pitävän mielenterveystyön päättäjien mielessä.

– On hienoa, että strategiaa suunnittelevassa työryhmässä on niin terveydenhuollon ammattilaisia kuin potilasjärjestöjen edustajia ja omaisiakin. Näin saadaan eri näkökulmat mukaan.

Lindberg listaa ongelmia, joita mielenterveystyössä kohdataan jatkuvasti. Psykoterapiaan pääsy on hidasta ja prosessi monimutkainen. Se aiheuttaa ­riskin, että ongelmat kroonistuvat. Jos terapiaan pääsisi nopeammin, se voisi myös auttaa tehokkaammin.

Myös lasten ja nuorten palveluita ­pitäisi parantaa. Nyt lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat lisääntyneet niin paljon, että hoitotakuussa on vaikea pysyä.

Teksti: Hertta Vierula

Kuva: Fotolia