Mitä sairauksia tulevaisuudessa hoidetaan julkisin varoin?

Mitä sairauksia tulevaisuudessa hoidetaan julkisin varoin? Kuva 1 / 1

Suomen julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaa määrittävä neuvosto on aloittanut työnsä paneutumalla silmätautien hoitoon ja suun terveyteen. Ensimmäisiä suosituksia on luvassa lähiaikoina.

Suositukset määrittelevät, mitkä tutkimukset sekä hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon. Linjausten perusteina ovat hoitomenetelmien vaikuttavuus, turvallisuus ja kustannusvaikuttavuus sekä eettiset näkökohdat.

Tehtäväkenttä on laaja, ja työ vaatii perusteellista paneutumista näyttöön ja muuhun käytettävissä olevaan tietoon, neuvoston pääsihteeri, dosentti Jaana Leipälä kuvaa.

– Jokin hoito voi olla todella vaikuttavaa, mutta itse sairaus voi olla lievä tai itsestään ajan kuluessa paraneva. Siksi on punnittava myös terveysongelman vaikeusastetta, kun linjataan, mitä hoitoja rahoitetaan julkisin varoin.

Työn pohjana ovat muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön kiireettömän hoidon kriteerit sekä Käypä hoito- ja Halo-suositukset.

Neuvoston tuorein jaosto keskittyy tunnistamaan tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä kysymyksiä.

Kommentoimalla voi vaikuttaa

Suositukset tulevat olemaan tiiviitä. Tiettyyn tautiin, sen diagnostiikkaan, hoitoon tai kuntoutukseen liittyvä asia joko kuuluu tai on kuulumatta suomalaiseen palveluvalikoimaan.

Suositusta seuraavat perustelut ja linkit tutkimuskatsauksiin, joihin linjaus perustuu.

– Hoitomenetelmä voidaan rajata pois palveluvalikoimasta, jos sen käyttöön liittyy kohtuuttomia riskejä tai kustannuksia saavutettaviin terveyshyötyihin nähden, Leipälä kertoo.

Suositukset julkaistaan ensin neuvoston verkkosivuilla luonnoksina, jolloin niitä voi kommentoida. Kommentit käsiteltyään neuvosto voi tarvittaessa muokata suositusta.

Työtä ohjaavat avoimuus ja läpinäkyvyys, Leipälä painottaa.

– Palveluvalikoiman määrittely on jatkuvasti täydentyvää ja päivittyvää toimintaa.

Terveydenhuolto ulkomailla kiinnostaa

Kela käyttää neuvoston suosituksia apuna, kun se päättää muissa EU-maissa annetun hoidon korvattavuudesta. Potilailla on oikeus saada korvausta vain niistä hoidoista, jotka kuuluvat Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaan.

Kelan mukaan ulkomaille hoitoon hakeutuminen kiinnostaa. Esimerkiksi rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteessä vastataan kuukausittain noin 200 puheluun ja päivittäin noin viiteen sähköpostitiedusteluun.

Viime vuonna Kela maksoi eniten korvauksia suomalaisten Espanjassa ja Virossa saamasta kiireettömästä sairaanhoidosta.

Maria van der Meer
toimittaja

Julkaistu Lääkärilehdessä 23/2015.

Lisää asiasta:
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto
Terveydenhuollon palveluvalikoima

Kuva: Sami Perttilä

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi