Monet raskaudenaikaiset tekijät kasvattavat lasten masennusriskiä

Masennusdiagnoosin riski suureni tytöillä ja pojilla, kun raskaus oli yliaikainen tai sikiöaikainen kasvu heikkoa täysi- tai yliaikaisessa raskaudessa.

Monet raskaudenaikaiset tekijät kasvattavat lasten masennusriskiä Kuva 1 / 1 Kuva: Panthermedia

Vanhempien ikä sekä lapsen ennenaikainen syntymä ja sikiöaikainen kasvu vaikuttavat lapsen riskiin saada masennusdiagnoosi. Kiintymyssuhdehäiriön riskiin puolestaan vaikuttavat vanhempien mielenterveyshäiriöt ja ikä sekä äidin raskaudenaikainen tupakointi, sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, lapsen ennenaikainen syntymä, matala syntymäpaino ja vastasyntyneen tehohoito.

Nämä havainnot teki Subinan Upadhyayan väitöstutkimuksessaan.

Upadhyayan mukaan Suomessa uusien masennusdiagnoosien määrä kasvoi vuosina 1994–2000 syntyneillä 1,8 prosentista 2,9 prosenttiin naisilla ja 1,0 prosentista 1,6 prosenttiin miehillä verrattuna vuosina 1987–1993 syntyneisiin.

– Muutosta voivat selittää ongelmien parempi tunnistaminen ja terveyspalvelujen käytön kasvu, Upadhyaya toteaa tiedotteessa.

Upadhyaya selvitti, millaisia sikiöaikaisia ja synnytyksenjälkeisiä riskitekijöitä lasten masennukseen ja reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriöön liittyy.

– Vaikka reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö on harvinainen lapsen sosiaalisen toiminnan häiriö, jota esiintyy alle prosentilla väestöstä, sen pitkäaikaiset seuraukset ovat vakavia ja kalliita, hän kertoo tiedotteen mukaan.

Riski sekä nuorten että iäkkäiden jälkeläisillä

Sekä nuorten että iäkkäiden vanhempien jälkeläisillä oli kohonnut masennusdiagnoosin riski.

Upadhyaya toteaa, että vanhemmaksi tullaan yhä myöhäisemmällä iällä, ja ilmiö on maailmanlaajuinen. Löydökset voivat lisätä ymmärrystä vanhempien iän yhteydestä jälkeläisen masennukseen ja edistää siten riskiryhmien varhaista tunnistamista.

Vanhempien psykiatriset häiriöt olivat tutkimuksessa vahvasti yhteydessä jälkeläisten reaktiiviseen kiintymyssuhdehäiriöön.

Upadhyayan mukaan reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriön riski oli tutkimuksessa noin 51-kertainen lapsilla, joiden molemmilla vanhemmilla oli psykiatrinen diagnoosi verrattuna lapsiin, joiden vanhemmilla ei ollut diagnoosia.

Riskitekijöitä olivat myös äidin raskaudenaikainen tupakointi, äidin yksinhuoltajuus ja isän korkea ikä.

Synnytykseen liittyvät ja syntymänjälkeiset tekijät vaikuttavat

Tytöt, jotka syntyivät ennen raskausviikkoa 28, saivat myöhemmin masennusdiagnoosin kolme kertaa todennäköisemmin kuin lähellä laskettua aikaa syntyneet lapset. Tämä yhteys löytyi ainoastaan tytöiltä.

Upadhyaya kertoo, että masennusdiagnoosin riski kasvoi tytöillä ja pojilla, kun raskaus oli yliaikainen tai sikiöaikainen kasvu heikkoa täysi- tai yliaikaisessa raskaudessa. Heikon kasvun vaikutukset näkyivät sitä selvemmin, mitä pidempään raskaus kesti.

Reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriön riski puolestaan kolminkertaistui, kun raskaus kesti alle 32 viikkoa ja kaksinkertaistui, kun lapsen syntymäpaino oli alle 2 500 grammaa, tai lapsi tarvitsi tarkkailua vastasyntyneiden teho-osastolla.

Valtakunnallisia rekisteriaineistoja hyödyntävässä väitöstutkimuksessa olivat mukana kaikki yksisikiöisestä raskaudesta Suomessa syntyneet henkilöt. Vuosina 1987–2007 syntyneitä, ennen joulukuuta 2012 diagnosoituja masennustapauksia oli yhteensä 37 682 ja verrokkeja 148 795. Vuosina 1996–2012 syntyneitä ja ennen joulukuuta 2012 diagnosoituja reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriön tapauksia oli 614 ja verrokkihenkilöitä 2 423.

MPH Subina Upadhyayan väitöskirja Incidence of depression, prenatal and perinatal risk factors associated with depression and reactive attachment disorder in children: a nationwide register-based study tarkastetaan Turun yliopistossa 12. kesäkuuta.

Ulla Toikkanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?