Monisairaan potilaan hoitoon on julkaistu Käypä hoito -suositus

Monisairas potilas tarvitsee hoidon jatkuvuutta ja kokonaistilanteen hyvää hoitoa.

Monisairaan potilaan hoitoon on julkaistu Käypä hoito -suositus Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Monisairaita arvioidaan Suomessa olevan 18–64-vuotiaista miehistä noin 30 ja naisista noin 44 prosenttia. Ikääntyminen lisää monisairastavuutta niin, että 65–85-vuotiaista miehistä ja naisista heitä on jo lähes 80 prosenttia.

Monisairas potilas tarvitsee hoidon jatkuvuutta ja kokonaistilanteen hyvää hoitoa.

Näin todetaan uudessa Käypä hoito -suosituksessa. Näissä suosituksissa on tavallisesti käsitelty yksittäisten sairauksien hoitoa. Nyt tavoitteena on tunnistaa erityisesti ne riskissä olevat monisairaat potilaat, joiden elämänlaatu tai toimintakyky on heikentynyt, heillä on kohonnut riski ennenaikaiseen kuolemaan, tai riski joutua sairaalahoitoon tai palveluasumiseen.

Apuna suosituksessa NICE:n määritelmät

Monisairailla potilailla on vähintään kaksi pitkäaikaista sairautta, vammaa tai toiminnanvajausta, mutta paljon muitakin ongelmia, joita kaikkia usein hoidetaan erillisinä sairauksina.

Suosituksessa käytetään riskissä olevien monisairaiden tunnistamisen apuna Ison-Britannian terveydenhuoltoa ohjaavan viranomaisen (The National Institute for Health and Care Excellence NICE) määritelmiä.

Riskissä olevaksi monisairaaksi potilaaksi määritellään potilas, jos hän käyttää runsaasti palveluja ja hänellä on sekä ruumiillisia sairauksia että mielenterveyden ongelmia. Lisäksi riskitekijöinä pidetään gerasteniaa, monilääkitystä ja vaikeuksia selviytyä arjessa.

Jos potilaita ei tunnisteta, hoito voi olla sattumanvaraista

Monisairaan potilaan tunnistaminen on edelleen haaste terveydenhuollossa.

Riskissä olevan monisairaan potilaan tunnistaminen voi tapahtua kliinisessä työssä tai esimerkiksi potilaskertomustietojen avulla. Tunnistamisessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi tietoja kaatumisista, ennakoimattomista päivystyskäynneistä ja käytössä olevien lääkkeiden lukumäärästä.

– Valitettavasti riskipotilaiden tunnistamiseksi meillä Suomessa ei toistaiseksi ole olemassa validoitua riskityökalua. Sairauskertomustietoa automaattisesti hyödyntävälle riskityökalulle on terveydenhuollossamme selkeä tarve. Jos potilaita ei osata tunnistaa, on vaarana, että heitä myös hoidetaan sattumanvaraisesti, sanoo Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja Tuomas Koskela tiedotteen mukaan.

Hänen mukaansa kehittyneillä potilastietojärjestelmillä voitaisiin paremmin tunnistaa myös henkilöt, joilla on samaan aikaan sekä somaattisia että psyykkisiä sairauksia. Kokeneet kliinikot ottavat tämän huomioon, mutta systemaattista tapaa näiden riskipotilaiden tunnistamiseen ei vielä ole.

Hoidon jatkuvuus on turvattava

Koskela toteaa myös että monisairaan potilaan hoidossa tutkimusnäyttöä on myös jonkin verran yksilöllisestä hoitosuunnitelmasta, jonka laatimiseen ja tavoitteiden asetteluun myös potilas itse osallistuu.

Lisäksi olisi turvattava potilaan hoidon jatkuvuus, jonka positiivisista vaikutuksista on vahva näyttö. Hoidon jatkuvuus on kuitenkin tutkimustiedonkin perusteella heikentynyt viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana Suomessa. Hoidon pirstoutuminen useille tahoille kuormittaa potilasta hoitavia ammattilaisia, mutta erityisesti potilasta itseään.

Tutkimustietoa monisairaiden potilaiden laadukkaasta ja vaikuttavasta hoidosta on toistaiseksi vielä vähän tilan yleisyyden huomioon ottaen.

Hertta Vierula

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?