Muistitestit ennustavat aivojen surkastumista ja Alzheimerin tautiin sairastumista

Tutkijat uskovat, että muistitestien nykyistä kattavampi käyttö voisi edistää Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista.

Muistitestit ennustavat aivojen surkastumista ja Alzheimerin tautiin sairastumista Kuva 1 / 1

Helsingin ja Kalifornian yliopistojen tutkimuksessa havaittiin, että kahden tapahtumamuistia kartoittavan muistitestin käyttäminen täsmensi Alzheimerin taudista johtuvan lievän kognitiivisen heikentymisen diagnosointia. Muistin kartoittaminen auttoi tunnistamaan ne henkilöt, joilla oli suurempi riski saada Alzheimerin taudin diagnoosi seuraavan kolmen vuoden kuluessa.

– Kahden muistitestin käyttäminen tarkensi huomattavasti ennustetta Alzheimerin taudin diagnoosista ja aivojen surkastumisesta ohimolohkojen alueella kolmen vuoden seurannan aikana, kertoo akatemiatutkija Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta.

Hänen mukaansa tulokset korostavat neuropsykologisen arvioinnin merkitystä kustannustehokkaana tapana muistisairauksien varhaisessa diagnostiikassa.

Huono menestys tapahtumamuistitesteissä ennusti aivojen nopeampaa surkastumista

Tutkimuksessa hyödynnettiin Yhdysvalloissa kerättyä Alzheimer’s Disease Neuroimaging Initiative (ADNI) -aineistoa. Mukana oli 230 kognitiivisesti tervettä henkilöä sekä 394 henkilöä, joilla oli todettu lievä kognitiivinen heikentyminen sillä perusteella, että he olivat suoriutuneet heikosti yhdessä tapahtumamuistia kartoittavassa testissä, vaikka muissa testeissä suoriutuminen olisi ollut keskimääräistä tai sitä parempaa.

Tutkijat jakoivat 394 henkilöä kahteen ryhmään sen perusteella, oliko heillä heikentynyt muistisuoriutuminen yhdessä vai kahdessa testissä, ja tarkastelivat sen jälkeen ryhmien välisiä eroja Alzheimerin taudille ominaisten biomarkkereiden perusteella ennen sairastumista. He havaitsivat, että molemmissa tapahtumamuistia koskevissa muistitesteissä heikosti suoriutuneet muistuttivat enemmän Alzheimerin tautia sairastavia kuin ne, jotka suoriutuivat heikosti vain tarinan muistamistestissä.

Vuoksimaa toteaa, että seurannan aikana pelkästään tarinan muistamistehtävässä heikosti suoriutuneiden aivojen surkastuminen sisemmissä ohimolohkoissa ei poikennut kognitiivisesti terveistä. Sekä tarinamuisti- että sanalistatehtävässä heikosti suoriutuneilla aivojen surkastuminen oli selvästi muita nopeampaa.

Noin puolella henkilöistä, jotka suoriutuivat heikosti molemmissa tapahtumamuistitesteissä, todettiin kolmivuotisessa seurannassa Alzheimerin tauti. Vain yhdessä testissä heikosti suoriutuneista Alzheimerin tauti diagnosoitiin seuranta-aikana vain joka kuudennella.

Muistin tarkempi kartoittaminen osaksi ikääntyvien terveysseurantaa

Useissa aiemmissa tutkimuksissa on saatu näyttöä, että sanalistan oppimistehtävät ennustavat Alzheimerin taudin riskiä yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin aivokuvantaminen ja aivo-selkäydinnestenäytteistä saadut biomarkkerit.

– Tässä tutkimuksessa käytimme muistisuoriutumiselle iän huomioon ottavia raja-arvoja, joten tämä diagnostinen tapa on suoraan sovellettavissa kliiniseen käytäntöön, Vuoksimaa sanoo.

Hän huomauttaa, että muistin tarkempi kartoittaminen olisikin hyvä ottaa osaksi ikääntyvien terveyden seurantaa, erityisesti jos on epäilyksiä muistin heikentymisestä. Menetelmää voisi käyttää myös silloin, kun valitaan lääketutkimukseen osallistuvia: Alzheimerin tautia ehkäisevää lääkitystä etsittäessä olisi tärkeää, että voitaisiin tunnistaa ne ihmiset, joilla varhainen kognitiivinen heikentyminen johtuu juuri Alzheimerin taudista.

Tutkimus julkaistiin Brain Imaging and Behavior –lehdessä.

Kirjoittaja:

Ulla Toikkanen

Toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivulla 10.12.2018.

Oletko jo lukenut nämä?