Nettiterapia tehosi sairauden pelkoon Ruotsissa

Potilaista valtaosa pääsi diagnoosista eroon 12 viikossa.

Nettiterapia tehosi sairauden pelkoon Ruotsissa Kuva 1 / 1

Ruotsissa jopa viidesosa ter­veydenhuollon potilaista kärsii hypokondriasta eli sairauden pelosta kliinisten tutkimusten mukaan.

Tukholman maakäräjäalue on nyt ­ottanut häiriön hoitoon nettipohjaisen terapian. Hanketta vetänyt dosentti, psykologi Erik Hedman-Lagerlöf Karoliinisesta instituutista kertoo, että pohjalla ovat kognitiivisen käyttäytymis­terapian opit.

– Potilasta opetetaan tekstien, ääni­tiedostojen ja animaatioiden kautta tunnistamaan sairauden pelkoon johtavia ajatuksia ja käyttäytymismalleja. Hänen ­kykynsä tunnistaa pelko perusteetto­maksi paranee, Hedman-Lagerlöf kertoo.

Potilas voi lisäksi ottaa yhteyttä terapeuttiin sähköpostilla. Vastaus luvataan 36 tunnissa.

Potilaat ovat kliinisissä kokeissa olleet tyytyväisiä. Noin 70 prosenttia pääsi diagnoosista eroon 12 viikossa.

– Tulokset ovat linjassa perinteisen terapian kanssa. Suuri etu on siinä, ­että informaatio on jatkuvasti saata­villa. ­Potilas voi palata aiemmin ­oppimaansa ja etsiä spesifiä tietoa tai neuvoa. Tämä kompensoi sitä, ettei ­terapeuttia tavata kasvokkain, Hedman-Lagerlöf kertoo.

Olennaista on Hedman-Lagerlöfin mukaan se, että materiaali kattaa kaiken, minkä potilas oppisi perinteisessä terapiassa.

Neljä vaihetta

Työtä potilaalta vaaditaan tunti päivässä.

Aluksi potilas saa tietoa sairauden pelkoon johtavista psykologisista lainalaisuuksista ja pelkoa ylläpitävistä syistä. Hänet pannaan havainnoimaan ­sairauden pelkoon johtavaa käyttäytymistään.

Altistusvaiheessa potilas tutkii sairauden pelkoa herättäviä tilanteita. Välttämisen sijasta häntä kannustetaan kul­kemaan niitä kohti. Tarkoitus on synnyttää kokemus siitä, että tilanteesta voi selvitä. Jos potilas kuvittelee esimerkiksi sydämensä olevan heikko, hänet pannaan fyysiseen rasitukseen, vaikkapa juoksumatolle.

Kolmannessa vaiheessa otetaan etäisyyttä turvahakuisiin käyttäytymismalleihin. Rauhoittavia lääkkeitä voidaan vähentää. Pyritään eroon siitä, että heti oireita tuntiessaan potilas ryntäisi Googleen. Tavoite on kasvattaa epävarmuuden sietoa.

Lopuksi opetellaan tiedostavaa läsnäoloa. Se auttaa hallitsemaan vaikeita tunteita, esimerkiksi ahdistusta, ilman että tunnetta itseään tarvitsee yrittää muuttaa. Mahdollisuudet siihen, että potilas saa altistettua itsensä vaikeille ­tilanteille, kasvaa.

Säästöt huomattavia

12 viikossa hoidon tulisi olla ohi.

– Potilas on toivon mukaan silloin saanut niin paljon oppia, että tulee toimeen pelkoa synnyttävien tekijöiden kanssa.

Yhteiskunnalle nettiterapia tuo säästöjä. Hypokondria kasvattaa sairaus­poissaolojen ja sairauseläkkeen riskiä. Lisäksi terveydenhuolto rasittuu. Jotkut hakeutuvat vastaanotolle jopa 50–75 kertaa vuodessa. Resurssit haluttaisiin muuhun käyttöön.

Osa potilaista kertoo, ettei heitä oteta vakavasti. Tämä johtaa lääkärishoppailuun: hypitään paikasta toiseen ja etsitään ymmärtävää sekä luottamusta herättävää hoitosuhdetta.

– Hoito on valitettavan pirstaloitunutta, sanoo Ruotsin lääkäriliiton varapuheenjohtaja Sofia Rydgren Stale.

– Omalääkäri helpottaisi identifioimaan potilaat aiemmin, ja lääkäri pystyisi luomaan potilaaseen luottamuksellisen suhteen sekä havaitsemaan sairauden pelkoon viittaavat oireet, Rydgren Stale sanoo.

Hän on psykiatrian erikoislääkäri Östermalmin terveyskeskuksessa Kristianstadissa.

Pelkoa syntyy uusilla tavoilla

Hypokondriassa potilas pelkää suhteettoman voimakkaasti olevansa vakavasti sairas. Jotkut tunnistavat tilansa, mutta osalta puuttuu ymmärrys siitä kokonaan. Sairauden pelkoa esiintyy yleisimmin nuoresta aikuisiästä myöhäiseen keski-ikään asti. Häiriö on yhtä yleinen miehillä ja naisilla. Yksi riskitekijä on oma aikaisempi sairastaminen tai sen kokeminen läheisen kautta.

Pelko saattaa olla valtava. Kyse on usein kuolemanpelosta tai suoranaisesta kauhusta.

Pelko vaikeuttaa elämää. Muun muassa suhteet läheisiin kärsivät. Yhdessäolosta perheen kanssa on vaikea iloita, ja usein potilas pelkää tartuttavansa huolen lapsiinsa. Lisäksi perheenjäsenet voivat joutua vedetyksi mukaan ottamaan kantaa kuviteltuihin oireisiin tai pelon syihin.

Sairauden pelko on vaarassa yleistyä, sillä digitaaliset mediat, pääsy tutkimusraportteihin ja itsetestit synnyttävät sairauden pelkoa uudella tavalla.

Toistaiseksi Ruotsissa ei ­kuitenkaan ole nähty tutkimuksia, jotka olisivat osoittaneet hypokondrian yleistyneen.

Suomessa sairauden pelkoon ei ole tarjolla nettiterapiaa, eikä sellaista ole ainakaan lyhyellä aikavälillä tulossa.

Kirjoittaja
Johan Erichs

toimittaja

Kuva
Adobe/AOP

Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 34/2019.

Oletko jo lukenut nämä?