Nobel-tutkimuksessa on suomalaispanosta

Tutkijoiden havainto auttaa luomaan uusia tapoja taistella muun muassa syöpää vastaan.

Nobel-tutkimuksessa on suomalaispanosta Kuva 1 / 1

Tämän vuoden lääketieteen ­Nobel myönnettiin liittyen tutkimukseen solujen kyvystä aistia ­hapen määrää ja sopeutua siihen. Palkinnon saavat lääkärit William Kaelin, Sir Peter Ratcliffe ja Gregg Semenza.

Tutkijoiden havainto auttaa luomaan uusia tapoja taistella muun muassa syöpää ja muita tauteja vastaan.

Löytö auttoi lääkekehitystä

HUS:n Syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja, syöpätautien erikoislääkäri Panu Jaakkola työskenteli Peter Ratcliffen tutkimusryhmässä vuosina 1999–2001. Tuolloin tehtiin Nobel-palkintoon johtaneet tutkimukset. Jaakkola toimi tutkimuksen pääkirjoittajana.

– Siinä tunnistettiin molekyylimekanismit, jolla solut tunnistavat hapen. Eli sen kuinka paljon soluissa on happea. Niiden pitää tietää, jos siellä on liian ­vähän happea ja reagoida siihen, Jaakkola kertoo.

Samaan aikaan julkaistiin myös havainnot Kaelinin tutkimusryhmän havainnoista. Semenza taas teki pohjatyön molempien tutkimusryhmien havainnoille löytämällä HIF1-proteiinin.

Jaakkolan mukaan mekanismin ymmärtäminen on tärkeää. Esimerkiksi syöpäsolut käyttävät kudosten hapenpuutetta eli hypoksiaa hyväkseen ja aloittavat uudisverisuonten muodostamisen.

– Siinä aktivoituu tämä HIF-proteiini ja sen jälkeen verisuonten kasvutekijät. Syöpä tuottaa itselleen uusia verisuonia. Tähän on nyt kehitetty useita syöpälääkkeitä, jotka tappavat sitä verisuonitusta.

Löytö näkyy sydäntaudeissakin, mutta myös muissa elimistön tiloissa, joissa tulee hypoksiaa. Samat mekanismit toimivat myös siellä.

– Nyt on kehitetty myös lääke mu­nuaisten vajaatoimintaan liittyvään anemiaan. Lääke blokkaa näitä hapentunnistajaentsyymejä, mikä saa aikaiseksi reaktion, että elimistö alkaa parantaa tilannetta esimerkiksi lisäämällä punasolujen tuotantoa.

Kolme nobelistia

› Sisätautien ja onkologian erikoislääkäri William Kaelin (s.1957 Yhdysvalloissa) työskentelee Howard Hughes -insti­tuutissa. Professuurin hän sai Harvardin lääketieteellisestä vuonna 2002.

› Nefrologi Sir Peter Ratcliffe (s.1954 Britanniassa) perusti oman tutkimusryhmän Oxfordin yliopistoon ja sai professuurin viran vuonna 1996. Hän työskentelee muun muassa Francis Crick -instituutin ja Target ­Discovery -instituutin johtajana.

› Lastenlääkäri Gregg Semenza (s.1956 Yhdysvalloissa) sai professuurin John Hopkinsin yliopistosta vuonna 1999. ­Vuodesta 2003 hän on työsken­nellyt John Hopkinsin -instituutin verenkierto-ohjelman johtajana.

Tukholmassa myönnetyn Nobel-palkinnon arvo on noin 830 000 euroa.

Lähde: Nobelprize.org

Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 41/2019.

Oletko jo lukenut nämä?