Nuorten kannabiskokeilut ovat lisääntyneet

Yhä harvempi nuori käyttää alkoholia tai tupakoi.

Nuorten kannabiskokeilut ovat lisääntyneet Kuva 1 / 1

Nuorten raitistuminen jatkuu, ilmenee nuorten päihteiden käyttöä käsittelevästä eurooppalaisesta koululaistutkimuksesta, European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD). Sen suomalaisosuuden ovat tehneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat.

Nuorista 31 prosenttia ei käytä alkoholia lainkaan. Vuosituhannen vaihteessa noin puolet nuorista oli juonut vähintään kuusi annosta alkoholia kerralla ainakin kerran viimeisen 30 päivän aikana. Vuonna 2019 näin teki enää 22 prosenttia nuorista.

Yhä harvempi tupakoi. Vuonna 2019 yhdeksäsluokkalaisista noin 8 prosenttia tupakoi päivittäin, kun vuosikymmenen alussa näin teki 20 prosenttia. Sähkösavukkeita oli joskus elämänsä aikana kokeillut aiempaa harvempi, 34 prosenttia nuorista.

Pojilla nuuskan käyttö on vähentynyt, tytöillä kasvanut.

Kannabiskokeilujen määrä kasvaa

Kannabiskokeilujen määrä on kuitenkin kasvanut erityisesti pojilla. Vuonna 2019 pojista 13 prosenttia ja tytöistä 9 prosenttia oli joskus kokeillut kannabista, kun vuonna 2015 luvut olivat 10 ja 7 prosenttia.

Kannabiksen käyttö on koko seurantajakson ajan ollut yleisempää alkoholia käyttävillä ja erityisesti säännöllisesti humalaan juovilla kuin raittiilla. Tutkijoiden mukaan näyttää siltä, ettei kannabis ole korvannut alkoholia, vaan tuli sen rinnalle.

– Usein esitetty näkemys, että lisääntynyt kannabiksen käyttö voisi johtua alkoholinkäytön vähenemisestä, ei näytä pitävän paikkaansa ainakaan alaikäisillä nuorilla, sanoo THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo tiedotteessa.

Muiden laittomien huumeiden käyttö on 15–16-vuotiailla harvinaista. Kolme prosenttia nuorista ilmoitti joskus kokeilleensa jotain muuta huumetta kuin kannabista.

ESPAD-tutkimus on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein 23–39 Euroopan maassa. Kyselyyn osallistuvat tutkimusvuonna 16 vuotta täyttävät koululaiset.

Kirjoittaja
Minna Pihlava
toimittaja

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 46/2019.

Oletko jo lukenut nämä?