Nuorten naisten osuus päihdeasiakkaista kasvanut

Nuorten naisten osuus päihdeasiakkaista kasvanut Kuva 1 / 1

Päihdetapauslaskennan mukaan nuorten naisten osuus sosiaali- ja terveydenhuollon päihdeasiakkaista on kasvanut. Naisasiakkaista huomattavasti suurempi osa oli alle 30-vuotiaita kuin miesasiakkaista. Päihdetapauslaskennan asiakkaiden ikäkeskiarvo oli 47 vuotta. Tutkimus julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Tutkimuksen mukaan alkoholi on edelleen pääpäihde, mutta yhä useampi on käyttänyt myös laittomia huumeita. Sekakäyttö on ollut erityisen yleistä alle 35-vuotiailla asiakkailla. Naisten osuus asiakkaista seurailee heidän osuuttaan alkoholin kokonaiskulutuksesta ja viime vuosikymmeninä naisten päihteiden käyttö on moninkertaistunut.

Tutkimuksessa huomautetaan, että kolmekymppisten ikäryhmä koki lapsuudessaan Suomen syvimmän ja pitkäkestoisimman laman ja nuoruudessaan lisääntyneen huumeiden tarjonnan sekä erittäin nopean alkoholin kulutuksen kasvun. Elinmahdollisuuksien, elämäntapojen ja päihdekulttuurin muutos tuli käytännössä suomalaiseen yhteiskuntaan tämän sukupolven kautta, mikä näkyy myös palvelutarpeissa.

Suuret ikäluokat ja sitä seuraava ikäluokka, 1950-luvulla syntyneet, muodostavat edelleen määrällisesti suurimman sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjäryhmän, vaikka heidän osuutensa asioinnista onkin vähenemässä. Asiakkaiden keski-ikä ei kuitenkaan ole laskenut; tyypillinen asiakas on edelleen keski-ikäinen mies.

Yksinäisyys, asunnottomuus ja työttömyys yleistä

Sosiaalinen huono-osaisuus kasvattaa päihteiden käyttäjän riippuvuutta palveluista, koska mahdollisuudet hankkia yksityisiä palveluita tai saada tukea sosiaalisista verkostoista ovat vähäisemmät.

Laskentojen tavoittamat asiakkaat ovat olleet monella tapaa huono-osaisia. Yksinäisyys, asunnottomuus ja työttömyys on yleistä. Asiakkailla on ollut usein myös mielenterveyden häiriötä.

Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että huumeita käyttäneille nuorille ja naisille tarjoutuu mahdollisuus hoitoon mielenterveys- tai päihdepalveluissa, keski-ikäiset alkoholin käyttäjät ohjautuvat perusterveydenhuollon palveluihin ja iäkkäille järjestetään asumis- tai kotipalvelua.

Lähde:
Kristiina Kuussaari, Olavi Kaukonen, Airi Partanen, Helena Vorma ja Jenni-Emilia Ronkainen:
Päihdeasiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Yhteiskuntapolitiikka 3/2014.

Kuva:
Panthermedia

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kohdistuvia päihdetapauslaskentoja on tehty neljän vuoden välein vuodesta 1987 lähtien. Laskentojen avulla saadaan yhden vuorokauden aikana tietoa päihteiden käytön takia palveluissa asioivien asiakkaiden taustoista ja päihteiden käytöstä. Syksyllä 2011 toteutetussa päihdetapauslaskennassa saatiin tietoja 11 738 päihde-ehtoisesta asioinnista.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi