Noin 10 prosenttia yläkoululaista nuorista koki terveyden lukutaitonsa alhaiseksi. Nuorten terveyslukutaitoa kartoitettiin Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa. Koululaisilta kysyttiin muun muassa, löytävätkö he terveyteen liittyvää tietoa, osaavatko he arvioida sen luotettavuutta ja tietävätkö, miten heidän käytöksensä vaikuttaa omaan ja muiden terveyteen.
Puutteet terveydenlukutaidossa huolestuttavat tutkijoita, koska koettu terveysosaaminen vaikutti terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen enemmän kuin sukupuoli tai perheen varallisuus. Se on siis yksi tekijä eriarvoisuuden taustalla.
Alhaisena pitivät terveyslukutaitoaan etenkin koulussa huonosti menestyvät ja nuoret, jotka eivät aikoneet jatkaa akateemisiin opintoihin peruskoulun jälkeen.
- On syytä pohtia, missä määrin meillä on varaa heikentää terveystiedon asemaa erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Pikemminkin oppiaineen asemaa tulisi vahvistaa entisestään, sanoo tutkija Leena Paakkari tiedotteessa.
Vuonna 2014 toteutettuihin kyselyihin vastasi noin 3 800 yläkoululaista nuorta ympäri Suomen.
Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kehittämä HLSAC-mittari (Health Literacy for School-Aged Children) on otettu käyttöön eri puolilla maailmaa. Sillä on kerätty tietoa Euroopan maiden nuorten terveyden lukutaidon tasosta. Tämä tutkimus on viimeistelyvaiheessa.
Kirjoittaja
Tiiamari Pennanen
toimittaja
Kuva
Fotolia
Juttu on julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla 11.3.2019.
