Olkanivelen kehityshäiriön toteaminen on aikaistunut

Olkahermopunosvaurion aiheuttama olkanivelen kehityshäiriö hoidetaan nykyisin jo alle vuoden iässä.

Olkanivelen kehityshäiriön toteaminen on aikaistunut Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Olkahermopunosvaurion aiheuttaman olkanivelen kehityshäiriön toteaminen on aikaistunut neljällä vuodella. Se hoidetaan nykyisin jo alle vuoden iässä, kun aiemmin hoidettavien lasten ikä oli keskimäärin viisi vuotta.

Olkahermopunosvauriossa yläraajaa hermottavat hermot ovat vaurioituneet syntymän yhteydessä. Lievänä vaurio korjaantuu yleensä itsestään muutamassa kuukaudessa. Noin puolella pysyvän vaurion saaneista lapsista ilmenee ensimmäisen elinvuoden aikana olkanivelen kehityshäiriö.

– Nivel tarvitsee liikettä kehittyäkseen normaalisti. Jos hermot vaurioituvat, lihakset eivät enää toimi, eikä raaja liiku normaalisti. Tämä vaikuttaa etenkin olkanivelen kehitykseen, kertoo käsikirurgian erikoislääkäri Petra Grahn Uudesta lastensairaalasta tiedotteessa.

Olkapään tilaa seurataan dynaamisella ultraäänikuvauksella

Olkahermopunosvaurion hoitoa on kehitetty Uudessa lastensairaalassa. Vuodesta 2010 alkaen liikeharjoitteet on aloitettu heti syntymän jälkeen. Olkapään tilaa seurataan dynaamisella ultraäänitutkimuksella, jossa raajaa liikutetaan kuvantamisen aikana.

Jos olkanivel on liukumassa paikaltaan, sitä hoidetaan botuliinipistoksella ja asentohoidolla. Mikäli liikerata ei palaudu puoleentoista ikävuoteen mennessä, tila korjataan kirurgisesti Husissa kehitetyllä uudenlaisella hermosiirteeseen perustuvalla leikkaustekniikalla.

Petra Grahn selvitti väitöskirjassaan, miten vaikeiden komplikaatioiden riskissä olevat ja hoitoa tarvitsevat lapset voisi tunnistaa mahdollisimman varhain.

Hän havaitsi, että liikeharjoitteita tehneet, mutta edelleen lisähoitoa tarvitsevat potilaat löydettiin ultraääniseulonnan ansiosta keskimäärin 4,9 kuukauden ikäisinä. Ennen vuonna 2010 syntyneiden ja kuvausta vaille jääneiden lasten vaurio löytyi keskimäärin viisivuotiaana.

Husin alueella alateitse syntyneistä lapsista yhdellä kolmestatuhannesta oli riski saada pysyvä olkahermopunoksen syntymävaurio. Maahanmuuttajien osuus vaurion saaneista on kasvanut. Edeltävänä viitenä vuotena puolet vaurion saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Syytä tähän ei tunneta ja Grahn on parhaillaan selvittämässä asiaa toisessa tutkimuksessaan.

Anne Seppänen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?