Omaishoitajan merkitys hoidettavan sairaalaan joutumisessa

Monet sosiaalipalvelut voivat lievittää omaishoitajan rasitusta.

Omaishoitajan merkitys hoidettavan sairaalaan joutumisessa Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Suomalaistutkimuksen mukaan omaishoitajien työ vähentää muistisairaiden sosiaali- ja ­terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia kolmannekseen kahden vuoden seurannassa verrattuna yksin asuvien muistisairaiden vastaaviin. Iso osa ylimääräisistä kustannuksista tuli sosiaalipalvelujen sekä laitoshoidon kuluista, kun taas omaishoitajan kanssa asuvat käyttivät enemmän erikois­sairaanhoidon palveluja. Yhdysvalloissa selvitettiin, mitkä omaishoitajan piirteet ovat yhteydessä sairaalapalvelujen käyttöön.

Aineisto koostui kahdesta isosta valtakunnallisesta kirjekyselystä, jotka yhdistettiin omais­hoitajien kyselyyn ja Medicare-palvelujen käyttödataan. Hoidettavat olivat vähintään 65-vuotiaita (keski-ikä 79 v), heillä oli avuntarvetta vähintään ­yhdessä ­päivittäisessä toiminnassa tai liikuntarajoite, ja he asuivat kotona. 31 %:lla oli muistisairaus. Omais­hoitajista suurin osa oli muita kuin puolisoita ja kolme neljästä asui hoidettavan kanssa. Heistä vain pieni osa ­käytti lyhytaikaishoitoja tai tukiryhmiä.

Yhteensä 38 % hoidettavista joutui sairaalaan ja 15 % kuoli vuoden tarkas­teluaikana. Sairaalaan joutuneet olivat muita vanhempia, useammin miehiä, vähemmän koulutettuja, sairaampia ja heillä oli enemmän avuntarvetta. Muistisairaus ei ollut yhteydessä sairaalaan joutumiseen. Se, että omaishoitaja oli muu kuin puoliso tai että hän joutui auttamaan sairaanhoitotoimenpiteissä, oli yhteydessä hoidettavan sairaalaan joutumiseen, samoin taloudellinen ja fyysinen rasitus.

Monimuuttujamallissa omaishoitajan naissukupuoli oli yhteydessä vähäisempiin sairaalahoitoihin, samoin pitkään jatkunut (yli 4 v) hoitosuhde. Yli 40 tuntia viikossa omaishoitoon käyttävät omaishoitajat lähettivät useammin hoidettavan sairaalaan, samoin fyysistä rasitusta kokeneet. Samat seikat olivat yhteydessä sairaalaan joutumisiin myös muistisairailla.

Sairaalaan lähettäminen on vain yksi tapa käyttää palvelujen kirjoa. Monet sosiaalipalvelut voivat lievittää omaishoitajan rasitusta. Muistikoordinaattoritutkimukset ovat osoittaneet, että asiakaslähtöinen hoito ja perheen toiveiden kunnioittaminen johtavat vaikuttavimpaan ja kustannustehokkaimpaan kokonaishoitoon.

Amjad H ym. Do caregiving factors affect hospitalization risk among disabled older adults? J Am Geriatr Soc 2021;69:129–39.

Kaisu Pitkälä

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 10/2021.

Oletko jo lukenut nämä?