Omakannasta poistuu 10 vuoden ikäraja – mikä muuttuu?

Huoltajien mahdollisuutta asioida sähköisesti alaikäisen puolesta ­laajennetaan.

Omakannasta poistuu 10 vuoden ikäraja – mikä muuttuu? Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Mikä muuttuu, ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola THL:sta?

– Huoltajat voivat hoitaa Omakannassa yli 10-vuotiaidenkin asioita. He esimerkiksi näkevät laboratoriotuloksia ja voivat pyytää reseptejä uusittavaksi. Tämä on merkittävä helpotus vanhemmille lapsen asioiden hoitamisessa, jos lapsella on esimerkiksi kroonisia sairauksia.

Mitä muutos tarkoittaa käytännössä lääkärin työssä?

– Se tarkoittaa yhtä klikkausta. Potilastietojärjestelmiin luodaan uudet kirjausrakenteet. Lääkäri valitsee niistä sopivan vaihtoehdon sen mukaan, onko alaikäinen lääkärin mielestä päätös­kykyinen, ja jos on, salliiko hän sen, että huoltaja näkee tiedot Omakannassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa valitsemista neljästä rakenteisesta kirjaamisvaihtoehdosta. Lääkärin on valittava näistä yksi joka kerta tehdessään kirjauksen tai laatiessaan reseptin alaikäiselle. Muuten järjestelmässä ei pääse eteenpäin.

Kirjaamisvaihtoehdot ovat:

1) Alaikäinen ei ole päätöskykyinen. Hän ei saa päättää hoidostaan ja tiedot luovutetaan aina huoltajalle. Tämä valitaan tietysti lastenneuvolassa ja pikkulapsille.

2) Alaikäinen on päätöskykyinen ja sallii tietojen luovuttamisen huoltajalle.

3) Alaikäinen on päätöskykyinen ja kieltää tietojen luovuttamisen huoltajille. Kun nuori hakee esimerkiksi ehkäisypillereitä, lääkäri selvittää päätös­kykyisyyttä keskustelemalla hänen kanssaan ja varmistaa, että nuori osaa toimia asianmukaisesti. Jos osoittautuu, että nuori ei ole päätöskykyinen, hän ei saa päättää tietojen luovuttamisesta.

4) Alaikäisen päätöskyky ei ole tiedossa. Tietoja ei luovuteta huoltajille. Tätä vaihtoehtoa käytetään vain, jos nuorta ei ole tavattu eikä tilannetta ole voitu arvioida.

Päätöskykyisellä nuorella voi olla sekä reseptejä, jotka huoltajat näkevät, että reseptejä, joita he eivät näe. Häneltä pitää joka kerta erikseen kysyä, haluaako hän, että tiedot menevät huoltajalle.

Mitä pitää ottaa huomioon ­päätöskykyisyyttä arvioitaessa?

– Arvio perustuu lääkärin ja nuoren vuorovaikutukseen. Lääkäri kertoo, mistä on kyse ja miten edetään, ja havainnoi, miten nuori reagoi. Nuoren kyky päättää on erilainen eri asioissa. Päätöskyky riippuu asian vakavuudesta. Nuoren kanssa on joskus keskusteltava vähän kauemmin, että voi olla varma päätöksestä. Arvio päätöskykyisyydestä on aina senhetkinen ja voi muuttua suuntaan tai toiseen, jos potilasta tapaa useita kertoja.

Milloin muutos toteutuu?

– Uusia kirjauksia ei voi tehdä vielä. Siirtymäaikana toimitaan kuin tähänkin asti. Potilastietojärjestelmien toimitta­jien on ensin päivitettävä järjestelmänsä, ja terveydenhuolto päivittää niistä uudet versiot. Tämä tulee käyttöön sitä mukaa, kuin se on mahdollista kussakin tietojärjestelmässä.

Suvi Sariola

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 36/2020.

Oletko jo lukenut nämä?