Pakolaiskriisi haastoi terveydenhuollon

Ongelmat johtuivat epäselvästä lainsäädännöstä, epäselvistä rooleista ja koordinaation puutteesta.

Pakolaiskriisi haastoi terveydenhuollon Kuva 1 / 1

Turvapaikanhakijoiden terveyspalvelujen järjestämisessä oli ongelmia pakolaiskriisin aikana Suomessa, osoittaa tutkimus. Vaikeudet johtuivat epäselvästä lainsäädännöstä, epäselvistä rooleista ja koordinaation puutteesta.

Vuonna 2015 Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa, mikä loi paineita terveyspalveluille. Kysynnän äkillinen kasvu ajoi kuntien ja alueiden viranomaiset etsimään omia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen.

Lopputuloksena palvelut olivat erilaisia eri paikoissa. Esimerkiksi pääsy neuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon ei toteutunut kaikkialla samalla tavalla.

"Järjestelmää tulisi uudistaa"

Myös laintulkinta oli alkuun ristiriitaista. Myöhemmin sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen perustettiin poikkihallinnollinen ryhmä edistämään koordinaatiota.

Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto toimii osin erillään julkisesta terveydenhuollosta. Vastaanottokeskukset ja yksityiset toimijat tuottavat suuren osan palveluista. Järjestämisestä vastaa sisäministeriö, kun kunnalliset terveyspalvelut ovat STM:n alla.

– Jatkossa turvapaikanhakijoiden terveyspalvelut tulisi järjestää osana yleistä terveydenhuoltoa ja yhteisen ohjaus- ja valvontajärjestelmän mukaisesti. Lisäksi terveyspalvelujen järjestämiseen liittyvää lainsäädäntöä ja eri toimijoiden rooleja tulisi selkeyttää, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vieraileva tutkija Otto Helve tiedotteessa.

Kirjoittaja
Heli Väyrynen
toimittaja

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 16.9.2019.

Oletko jo lukenut nämä?