Hodgkinin lymfoomaan sairastutaan nuorella aikuisiällä, jolloin perhe voi olla vielä perustamatta. Laajan epidemiologisen tutkimuksen mukaan lapsensaannin todennäköisyys Hodgkinin lymfoomaan annettujen hoitojen jälkeen on kuitenkin 76 %.
Tutkimuksessa oli mukana 1 654 ranskalaista ja hollantilaista potilaista, joille oli valittu 6 414 verrokkia väestöstä. Seuranta-aika oli keskimäärin 14 vuotta (5–44 v). Hodgkinin lymfoomaan sairastuneilla oli jonkin verran vähemmän lapsia kuin vertailuväestöllä (OR 0,77, p < 0,001). Niistä, joilla ei ollut lapsia ennen Hodgkinin lymfoomaan sairastumista, lähes puolet sai lapsia hoitojen jälkeen (47 %) ja vertailuväestöstä yhtä suuri osa (49 %; OR 0,87, p = 0,08). Niistä potilaista, joilla oli lapsia ennen hoitoja, sai lapsia hoitojen jälkeen 12 %, verrokeista 22 % (OR 0,48, p < 0,001). Hoito alkyloivilla solunsalpaajilla, toisen vaiheen syövän hoito ja yli 35 vuoden ikä vähensivät lapsensaannin todennäköisyyttä hoitojen jälkeen. Naisilla lapsettomuus oli yleisempää hoitojen jälkeen kuin miehillä.
Hodgkin lymfooman sairastaneiden jonkin verran vähäisemmän lapsiluvun ratkaisi se, että niillä, joilla oli ennestään lapsia, lapsensaannin todennäköisyys oli pienempi kuin vertailuväestössä. Syy tähän ei välttämättä ole pelkästään biologinen, vaan sairastumiskokemus sinänsä saattaa vähentää halukkuutta kasvattaa perhekokoa.
Hoitojen jälkeen aiemmin lapsettomat saivat yhtä usein lapsia kuin vertailuväestö.
Van der Kaaij M, Heutte N, Meijnders P ym. Parenthood in survivors of Hodgkin Lymphoma: An EORTC-GELA general population case-control study. J Clin Oncol 2012;30:3854–63.
Sirkku Jyrkkiö
dos, osastonylilääkäri,
TYKS, syöpätautien klinikka
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 49/12.
