Perheen pienituloisuus saattaa suurentaa lapsen riskiä mielenterveyshäiriöihin myöhemmin

Nel­jäs­osal­le alim­paan tu­lo­luok­kaan syn­ty­neis­tä lapsista ke­hit­tyi diagnosoitu mie­len­ter­vey­den häi­riö, osoittaa noin miljoonan lapsen aineisto.

Alimpaan sosioekonomiseen luokkaan syntyneistä lapsista 25,2 prosentille kehittyi diagnosoitu mielenterveyden häiriö 37 ikävuoteen mennessä, osoittaa Helsingin, Aarhusin ja Manchesterin yliopistojen yhteistutkimus. Se julkaistiin BMC Medicine -lehdessä.

Ylimpään varallisuusluokkaan syntyneistä lapsista mielenterveyden häiriö kehittyi samalla ajanjaksolla 13,5 prosentille lapsista, tiedottaa Helsingin yliopisto.

Ainoa poikkeus tarkastelluista häiriöistä olivat syömishäiriöt. Niissä vanhempien matala tulotaso oli yhteydessä pienempään riskiin sairastua syömishäiriöön.

– Mitä pidempään lapsi kasvoi perheessä, jossa vanhempien tulot olivat matalat, sitä suurempi riski hänellä oli sairastua mihin tahansa mielenterveyden häiriöön, kertoo Helsingin yliopiston terveyspsykologian yliopistonlehtori Christian Hakulinen tiedotteessa.

Koko lapsuutensa ajan pienituloisessa perheessä kasvaneista lapsista kolmannekselta diagnosoitiin myöhemmin mielenterveyden häiriö.

Lapsista, jotka kasvoivat koko lapsuusajan ylimmän tuloluokan perheissä, mielenterveyden häiriö diagnosoitiin myöhemmin 12 prosentilta.

Järjestelmien samankaltaisuus mahdollistaa johtopäätökset

Tutkimuksen aineistona oli tanskalainen kohortti. Aineistoon kuuluu noin miljoona lasta, jotka ovat syntyneet vuosina 1980–2000.

Vanhempien tulot mitattiin, kun lapset olivat 0-vuotiaita, 5-vuotiaita, 10-vuotiaita ja 15-vuotiaita. Tuloluokat jaettiin viiteen yhtä suureen ryhmään jokaisessa mittauksessa. Näin tutkijat pystyivät mittaamaan tulojen vaihtelua lapsuuden aikana.

Lasten mielenterveyttä seurattiin 15-vuotiaasta lähtien vuoden 2016 loppuun asti. Pisimmillään seuranta jatkui siten 37-vuotiaaksi asti. Jos lapsella diagnosoitiin mielenterveyden häiriö seuranta-aikana, seuranta lopetettiin sairastumiseen. Tieto sairastumisesta saatiin psykiatrisesta rekisteristä.

Christian Hakulisen mukaan tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä myös muiden Pohjoismaiden tilanteesta, koska maiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat mielenterveyden häiriöiden hoidossa kohtuullisen samanlaisia.

Suvi Sariola

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.