Pienten hengitysteiden toimintahäiriöt voivat olla merkittäviä lasten astmaoireissa

Pienten hengitysteiden toimintaan liitetyt impulssioskillometriaparametrit tarjoavat mahdollisen uudenlaisen menetelmän astmapotilaiden seurantaan.

Pienten hengitysteiden toimintahäiriöt voivat olla merkittäviä lasten astmaoireissa Kuva 1 / 1

Hanna Knihtilän väitöstutkimuksen mukaan pienten hengitysteiden toiminnan arviointi voi tuoda tärkeää lisätietoa lasten astmaoireista. Tällä hetkellä astman diagnostiikassa ja seurannassa mitataan lähinnä suurempien hengitysteiden toimintaa.

Pienten hengitysteiden toimintahäiriö on jo aiemmin liitetty erilaisiin astman kliinisiin piirteisiin, kuten hengitysteiden supistumisherkkyyteen sekä oireiden vaikeusasteeseen.

– Nämä parametrit olivat myös tutkimuksessamme yhteydessä lisääntyneisiin astman pahenemisvaiheisiin ja hengitysteiden supistumisherkkyyteen. Lisäksi huomasimme, että leikki-iässä todettu pienten hengitysteiden toimintahäiriö oli astmapotilailla yhteydessä alentuneeseen keuhkojen toimintaan teini-iässä, Knihtilä sanoo.

Pienten hengitysteiden määritelmänä on pidetty alle kahden millimetrin sisäläpimittaa, mikä vastaa keskimäärin kahdeksatta haarautumiskohtaa aikuisen ihmisen keuhkoissa. Astman diagnostiikassa ja seurannassa mitataan kuitenkin lähinnä suurempien hengitysteiden toimintaa.

– Pienten hengitysteiden toimintahäiriöön liitetyt parametrit erottelivat astmaoireiset lapset terveistä verrokeista jopa perinteisiä mittauksia paremmin, Knihtilä toteaa.

Pääpaino impulssioskillometriassa

Koska varsinaista standardia pienten hengitysteiden toiminnan mittaamiseen ei ole, Knihtilä käytti pienten hengitysteiden arvioimiseen useita eri menetelmiä. Pääpaino oli impulssioskillometriassa, joka mittaa eritaajuisten pulssiaaltojen avulla hengityselimistön virtausvastusta ja elastisia ominaisuuksia. Mittaus tehdään lepohengityksen aikana, minkä vuoksi se soveltuu myös leikki-ikäisille lapsille.

Tutkimuksen mukaan pienten hengitysteiden toimintaan liitetyt impulssioskillometriaparametrit tarjoavat mahdollisen uudenlaisen menetelmän astmapotilaiden seurantaan sekä arvioimaan pieniin hengitysteihin kohdistuvien lääkeaineiden hoitovasteita, joista on varsinkin lapsilla vielä hyvin vähän tutkimustietoa.

– Olisi mielenkiintoista nähdä, hyötyvätkö lapset, joilla keuhkofunktioparametrit viittaavat pienten hengitysteiden toimintahäiriöön, näistä lääkeaineista. Väitöstutkimuksessa määritettyjä viitearvoja ja toistettavuusparametreja voitaisiin käyttää pieniin hengitysteihin kohdistuvan lääkehoidon aiheuttamien muutosten seurannassa, Knihtilä kertoo.

Knihtilän väitöskirjan osatutkimuksissa oli mukana 2–18-vuotiaita astmaoireisia lapsia ja nuoria sekä terveitä verrokkeja.

LL Hanna Knihtilän väitöskirja Assessment of small airway function – application of impulse oscillometry in young children with asthmatic symptoms tarkastetaan 30.11.2018 Helsingin yliopistossa.

Kirjoittaja:

Ulla Toikkanen

Toimittaja

Kuva: Pixmac

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla 23.11.2018.

Oletko jo lukenut nämä?