Rutiininomaisista terveystarkastuksista kannattaisi luopua, todettiin viime lokakuussa julkaistussa Cochrane-katsauksessa. 16 tutkimusta huomioineen katsauksen mukaan terveystarkastukset eivät vähennä kokonais-, syöpä- tai sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta. Yleisillä terveystarkastuksilla ei havaittu olevan myöskään sairastavuutta tai työstä poissaoloja vähentävää vaikutusta.
Työterveyslaitoksen ylilääkäri Riitta Saunin mielestä asia ei ole aivan näin yksioikoinen.
– Yksinkertaistavat johtopäätökset ovat vaarallisia. Kun tutkitaan suuria ihmismääriä suuntaamatta tarkastuksia oireiden tai vaivojen perusteella, vaikutusta kuolleisuuteen on vaikea saada esille.
Yhtenä päätetapahtumana käytettyyn syöpäkuolleisuuteen ei edes voida suoraan vaikuttaa tutkimuksissa yleisesti käytettyjen muuttujien, kuten kolesteroliarvojen, verenpaineen ja vyötärönympärysmitan perusteella.
– Syövän seulomiseen käytetään spesifisiä testejä, Sauni huomauttaa.
Työterveydenhuollon fokus työkyvyssä
Sauni ei myöskään pidä kuolleisuutta parhaana mahdollisena päätapahtumana, kun arvioidaan työterveystarkastusten vaikutuksia.
– Työterveyshuollossa fokus on työkyvyn ylläpidossa ja edistämisessä ja työkykyriskien havaitsemisessa. Tarkastuksia kohdennetaan työkykyriskien ja työpaikkaan liittyvien riskitekijöiden perusteella.
Kritiikin paikka on myös Cochrane-katsauksessa mukana olleiden tutkimusten vanhuus. Vain kolme huomioiduista tutkimuksista oli tehty 1980-luvun jälkeen. Osa tutkimuksista oli tehty jo 1960-luvulla, jolloin hoitomahdollisuudet olivat täysin erilaisia kuin nyt.
– Verenpainelääkkeet ovat mullistuneet 60-luvun jälkeen ja kolesterolilääkkeitä ei ollut silloin vielä juuri lainkaan, Sauni mainitsee.
– Seuranta-ajan pitäisi myös olla pitkä. Joissakin tutkimuksissa käytetty neljä vuotta on kovin lyhyt aika, että nähtäisiin vaikutuksia kuolleisuudessa.
Toimenpiteet ratkaisevat
Sauni muistuttaa, että pelkän terveystarkastuksen tai seulontatutkimuksen tekeminen ja tulosten ilmoittaminen eivät riitä. Löydösten perusteella tehtävät toimenpiteet ratkaisevat.
– Tarkastuksessa löytynyt riskitekijä on saatava hoitoon. Seulonta ei tarkoita yhtä yksittäistä testiä, vaan koko prosessia, johon kuuluvat potilaalle ilmoittaminen, jatkotutkimukset ja hoito.
Jos terveystarkastusten vaikutukset halutaan näkyviin, niitä ei kannata tehdä summamutikassa laajoille ihmisryhmille. Tämän katsauksesta esiin nousevan johtopäätöksen Sauni allekirjoittaa.
– Suunnattu toteuttaminen ja sen miettiminen, mihin halutaan vaikuttaa, hän kiteyttää terveystarkastusten suunnittelun ohjeeksi.
Tiina Lautala
toimittaja
Kuva: Pixmac
Kirjallisuutta
Krogsbøll LT, Juhl Jørgensen K, Grønhøj Larsen C, Gøtzsche PC. General health checks in adults for reducing morbidity and mortality from disease. The Cochrane Library 2012;10.
Julkaistu Lääkärilehdessä 6/13.
