Pohjois-Savossa on korkea ikävakioitu melanoomakuolleisuus.
Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan (Kys) tutkimus (Suhonen V ym. BMC Cancer 2021; 21:1155) etsi tähän syitä.
Kysistä 2000–2013 kerättyjen melanoomanäytteiden analyysi osoitti, että aggressiivisten melanoomien määrä ja osuus kaikista tapauksista on kasvanut Pohjois-Savossa.
Lisäksi melanoomadiagnoosi saadaan keskimäärin iäkkäämpänä kuin muualla. Yhdessä nämä tekijät näyttävät osin selittävän alueen korkeaa melanoomakuolleisuutta.
Ikävakioitu melanoomakuolleisuus oli Kysin erityisvastuualueella suhteellisen korkea verrattuna muihin yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueisiin vuosina 2013–2017.
Melanoomakuolleisuus oli korkea erityisesti Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä, vaikka ikävakioitu melanooman ilmaantuvuus alueella oli puolestaan suhteellisen matala.
Miehillä isompi riski saada etäpesäke
Vuosina 2000–2013 aggressiivisen, pahanlaatuisen melanooman tapausmäärä kasvoi merkittävästi enemmän kuin pinnallisen in situ -melanooman. Aggressiivisen nodulaarisen alatyypin osuus kaikista melanoomista oli suhteellisen korkea.
Pohjois-Savon melanoomapotilaiden keski-ikä diagnoosihetkellä oli korkeampi kuin muualla keskimäärin.
Miehillä oli yli kaksinkertainen riski saada melanooman etäpesäke naisiin verrattuna. Tämä saattaa johtua siitä, että miehillä oli enemmän vartalon, rintakehän, olkavarren, kaulan ja päänahan melanoomia, joihin liittyi suurempi etäpesäketaipumus. Lisäksi immuunijärjestelmän vaje oli yhteydessä aggressiivisempiin melanoomiin.
– Etenkin melanooman aggressiivisten alamuotojen merkittävä kasvu, suuri osuus verrattuna pinnallisesti leviävään alamuotoon ja korkea metastasointiriski yhdessä korkean keski-iän kanssa selittänevät osin korkeaa melanoomakuolleisuutta Pohjois-Savon alueella. Myös immuunivajeisten korkea osuus melanoomapotilaista voi osaltaan selittää kuolleisuutta, sanoo LL Ville Suhonen tiedotteessa.
Professorit vaativat seulontaohjelmaa
Ihosyöpien jatkuvan lisääntymisen vuoksi Suomen ihotautien professorit vaativat Lääkärilehdessä jo vuonna 2016 kansallista ihosyöpäohjelmaa, johon sisältyisi erityisesti riskiryhmiin kohdistettu ihosyöpien seulonta.
– Lisäksi pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota mikromelanoomiin. Näitä noin kahden millimetrin kokoisia pieni mustia pisteitä on myös ihotautilääkärin vaikea tulkita dermatoskoopillakaan. Näiden kohdalla eivät päde perinteiset muistisäännöt luomen pahanlaatuiselle ulkonäölle, tutkimuksen johtaja, professori Ilkka Harvima sanoo tiedotteessa.
Minna Pihlava
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
