Priorisointia on pakko tehdä, mutta miten?

Terveydenhuoltoon tarvitaan kansalliset, läpinäkyvät periaatteet priorisoinnin tueksi. Tarvitaan myös avointa keskustelua, johon kansalaisetkin osallistetaan.

elenab
Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi -hankkeen tuore raportti esittelee, millaisilla askelilla priorisointia tulisi Suomessa kehittää.

Terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset, ja priorisointi on välttämätöntä niin kansallisesti kuin yksittäisissä hoitopäätöksissä. Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi -hankkeen tuore raportti esittelee, millaisilla askelilla priorisointia tulisi Suomessa kehittää.

Priorisoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia niitä toimintoja terveydenhuollon eri tasoilla, jotka pyrkivät terveydenhuollon resurssien kohdentamiseen.

– Priorisointipäätöksiä tehdään joka päivä lukuisilla tasoilla ja eri puolella Suomea. Palveluita ei ole mahdollista tuottaa yhdenvertaisesti ilman yhtenäisiä periaatteita. Meidän ei pidä kysyä, pitääkö priorisoida, vaan miten priorisoimme, toteaa hankeryhmän vetäjä, terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta.

Kansalaiset tarvitsevat lisää tietoa

Hankkeessa kartoitettiin kansalaisten, lääkärien, hammaslääkärien ja kansanedustajien näkemyksiä terveydenhuollon priorisoinnista Suomessa.

Eri vastaajaryhmistä terveydenhuollon ammattilaiset ymmärsivät laajimmin priorisoinnin tarpeen. Sen sijaan etenkään kansalaiset eivät mieltäneet priorisointia välttämättömäksi. Myös priorisointiin liittyvät käsitteet ovat kansalaisille vieraita.

Priorisointikeskustelussa on otettava huomioon sidosryhmien erilaiset lähtötasot. Kansalaisille on tehtävä tutuksi, mitä priorisointi on, ja että se on jo nykyään olennainen osa terveydenhuollon arkea. Ei riitä, että keskustelua käyvät vain terveydenhuollon ammattilaiset.

Nykyinen normiohjaus on sekavaa

Priorisoinnin toteuttamisessa tarvitaan myös lainsäädännön ja muun normiohjauksen kehittämistä.

– Nykyinen normiohjaus on pirstaleista ja sekavaa, eikä muutoinkaan riittävästi vastaa terveydenhuollon priorisoinnin tarpeisiin. Tilanne on ongelmallinen myös ammattihenkilöiden oikeusturvan ja valvonnan kannalta, sanoo hankeryhmän jäsen, professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

Perustuslain tulkinnassa on painotettu yksilön oikeuksia. Perustuslaki jättää liikkumavaraa kehittää priorisoinnin oikeudellista ohjausta myös väestöterveyden ja yhteiskunnan taloudelliset voimavarat nykyistä selvemmin huomioon ottavaan suuntaan.

Hankeraportin mukaan priorisoinnin kehittäminen edellyttää nykyistä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa. Priorisointiperiaatteiden muodostamiseksi prosessille tarvitaan omistaja, joka kokoaa toimijat ja sidosryhmät yhteen. Hankeryhmä ehdottaa Suomeen mallia, jossa usean ministeriön yhteinen toimija, Priorisointineuvottelukunta, ohjaa erillistä toimeenpanevaa keskusta.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hanke terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisoinnista käynnistyi huhtikuussa 2021. Hankkeen toteuttivat Helsingin yliopisto, Nordic Healthcare Group ja Etuma. Hankkeen ohjausryhmässä olivat sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö.

Raportti: Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi

Sari Kosonen 

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?