Psykoosiriski voi näkyä aivojen rakenteessa ja toiminnassa

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että psykoosiriski liittyy kohonneeseen fysiologiseen vaihteluun aivoissa.

Skitsofreniapotilaiden oireettomilla lähisukulaisilla ilmenee poikkeamia aivojen otsalohkon alueella, joka liittyy itsekontrolliin. Näin toteaa Aino Saarinen väitöstutkimuksessaan. Lisäksi hän havaitsi, että psykoosiriski liittyy kohonneeseen fysiologiseen vaihteluun aivoissa.

Psykoosiriskissä olevilla henkilöillä suurentunutta fysiologista vaihtelua havaittiin sellaisilla aivoalueilla, joilla ei perinteisiä analyysimenetelmiä käyttäen ole juuri havaittu poikkeamia psykoosipotilailla. Tämä viittaa siihen, että tutkimuksessa käytetty uusi menetelmä, fysiologisen vaihtelun tutkiminen, saattaa tavoittaa aivojen toiminnassa sellaisia poikkeamia, joita ei ole tavoitettu perinteisillä tutkimusmenetelmillä.

Skitsofreniapotilaiden oireettomilla lähisukulaisilla ei havaittu poikkeamia aivojen harmaan aineen tilavuudessa.

Tutkimusaineistona Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986

Aiempi tutkimusnäyttö on osoittanut, että psykoosipotilailla on suuri määrä sydän- ja verisuonisairauksia, jotka jäävät herkästi hoitamatta terveydenhuollossa ja jotka lyhentävät psykoosipotilaiden elinajanodotetta. Väitöskirjan tulokset viittaavat siihen, että psykoosipotilailla ilmenee verisuonten toimintaan ja pulsaatioihin liittyviä fysiologisia poikkeamia myös aivoissa.

Saarinen selvitti, onko skitsofreniapotilaiden oireettomilla lähisukulaisilla rakenteellisia tai toiminnallisia poikkeamia aivoissa verrattuna terveisiin kontrolleihin. Meta-analyysiin sisältyi yhteensä yli 1 600 skitsofreniapotilaiden lähisukulaista ja yli 1 700 tervettä kontrollihenkilöä.

Tutkimuksissa käytettiin Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 -aineistoa, joka on kattava otos Pohjois-Suomessa vuonna 1986 syntyneistä henkilöistä.

Kognitiivisia harjoitusohjelmia tarkkaavaisuuden kontrolloinnista ja itsekontrollista

Psykoosiriskissä oleville yksilöille on Suomessa jo vuosien ajan tarjottu niin kutsuttuja kognitiivisia remediaatio-ohjelmia, joissa yksilöt harjoittavat muun muassa työmuistin toimintaa ja keskittymiskykyä ja pyrkivät siten parantamaan arkielämän toimintakykyään.

Tämän väitöstutkimuksen perusteella nämä kognitiiviset harjoitusohjelmat voisivat kohdistua etenkin tarkkaavaisuuden kontrollointiin ja itsekontrolliin.

Psykologian tohtori Aino Saarisen väitöskirja Is psychosis risk associated with structural or functional abnormalities in the brain? tarkastetaan Oulun yliopistossa 4. kesäkuuta.

Ulla Toikkanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.