Psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana

Pääsy lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle on vaikeutunut.

Psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt hieman koronaepidemian toisen aallon aikana koko maassa. Varsinkin työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus on kasvanut.

Tämä näkyi 20–54-vuotiaiden kohdalla myös terveyspalvelujen käytön lisääntymisenä mielenterveysongelmien vuoksi. Tulokset perustuvat THL:n tuoreeseen FinSote-tutkimukseen.

Vuonna 2020 suomalaisista 14 prosenttia raportoi psyykkisiä oireita ja kuormitusta. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 12 prosenttia. Itsemurha-ajatukset eivät ole yleistyneet.

– Naiset hakevat apua mielenterveysongelmiin miehiä useammin. Myönteinen muutos on, että itsemurha-ajatuksia kokeneista 20–54-vuotiasta miehistä aikaisempaa useampi oli hakenut apua mielenterveysongelmiin, kertoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari tiedotteessa.

Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus oli korkein Helsingissä (17 %), Pirkanmaalla (16 %) ja Päijät-Hämeessä (15 %) ja matalin Keski-Pohjanmaalla (10 %). Terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi oli yleisintä alueilla, joilla myös koettua oireilua oli eniten.

Psyykkinen kuormittuneisuus yleistyi Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Näyttääkin siltä, että taustalla ei ole pelkästään se, kuinka vaikea epidemiatilanne alueella on ollut.

Terveyspalveluihin pääsy vaikeutui varsinkin pääkaupunkiseudulla

Koronaepidemian aikana pääsy lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle on vaikeutunut.

Vuodesta 2018 vuoteen 2020 lääkäripalveluita riittämättömästi saaneiden miesten osuus kasvoi 14 prosentista 19 prosenttiin. Naisilla osuus kasvoi 17 prosentista 21 prosenttiin.

Eniten terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut 20–54-vuotiailla miehillä. Heistä 19 prosenttia kertoo, että on saanut liian vähän palveluita tarpeeseensa nähden, kun vastaava luku oli 13 prosenttia vuonna 2018.

Hammaslääkäripalveluita tarvinneista aikuisista 24 prosenttia, 550 000 ihmistä, kertoo, että on saanut liian vähän hammaslääkäripalveluita tarpeeseensa nähden. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 19 prosenttia.

Lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeutuminen näyttää keskittyneen pahimmille epidemia-alueille. Esimerkiksi Uudellamaalla riittämättömästi lääkäripalveluita saaneiden osuus oli 16 prosenttia vuonna 2018, kun vuonna 2020 vastaava osuus oli 22 prosenttia. Myös Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa terveyspalveluihin pääsy on selvästi vaikeutunut.

– Tulokset antavat aihetta huoleen, jos ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Olemassa olevat sairaudet voivat pahentua, ja vielä diagnosoimattomat ongelmat voivat jäädä havaitsematta ajoissa. Alueellinen kehitys viittaa siihen, että myös koronaepidemia on vaikeuttanut palveluihin pääsyä. On tärkeää selvittää, mitkä väestö- ja asiakasryhmät ovat erityisesti kärsineet palvelujen huonosta saatavuudesta, jotta toimia asian korjaamiseksi voidaan kohdentaa oikein, sanoo THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto tiedotteen mukaan.

FinSote 2020 -tutkimus toteutettiin syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana. Tutkimukseen kutsuttiin 61 600 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä henkilöä, joista 28 199 osallistui. Vastausaktiivisuus oli 46 prosenttia.

Minna Pihlava

Uutinen on aiemmin julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?