Punasoluvalmisteiden varastointiaika ei vaikuta ennusteeseen lasten tehohoidossa

Kriittisesti sairaiden lasten hoidossa punasolusiirrot ovat yleisiä.

Tuoreiden punasolujen käyttö veren­siirrossa varastoitujen punasolujen sijaan ei vähennä tehohoidossa olevien lapsipotilaiden kuolleisuutta eikä uusien monielinvaurioiden ilmaantuvuutta. Tämän osoitti kansainvälinen sokkou­tettu monikeskustutkimus.

Tutkimus toteutettiin 50:ssä tertiaaritason sairaalassa 2014–2018. Siihen satunnaistettiin 1 538 tehohoidossa olevaa lapsipotilasta, jotka tarvitsivat verensiirtoa.

Kriittisesti sairaiden lasten hoidossa punasolusiirrot ovat yleisiä. Niitä käytetään parantamaan hapen tarjontaa ja estämään sokkia, elinvaurioita ja kuolemaa. Aiemmassa kohorttitutkimuksessa tehohoidossa olevien lasten punasolu­siirtoihin on osoitettu liittyvän kuolleisuuden lisääntymistä. Sen on ajateltu johtuvan pitkän varastoinnin aiheuttamasta hapenkuljetuskyvyn ja immuno­logisen, endoteliaalisen sekä hemostaattisen toiminnan heikentymisestä. Satunnaistetuissa tutkimuksissa kriittisesti sairailla vastasyntyneillä keskosilla, vaikeasti aneemisilla malariaa ja talas­semiaa sairastavilla lapsipotilailla ja kriittisesti sairailla aikuisilla tuoreita ja varastoituja punasoluja käytettäessä eroa ei ole kuitenkaan pystytty todentamaan.

Punasoluyksiköitä voidaan nyky­menetelmin säilyttää jopa 42 vuoro­kautta ennen siirtoa. Hävikin minimoimiseksi kauimmin varastoituja käytetään ensin. Punasoluissa ja punasoluyksikön lisäaineissa tapahtuu lukuisia rakenteellisia, biokemiallisia ja metabolisia muutoksia toisesta varastointiviikosta eteenpäin. Tietoa varastoinnin aikana tapahtuvista muutoksista kertyy jatkuvasti lisää.

Spinella PC, Tucci M, Fergusson DA ym. for the ABC-PICU Investigators ym. Effect of fresh vs standard-issue red blood cell transfusions on multiple organ dysfunction syndrome in critically ill pediatric patients. A randomized clinical trial. JAMA 2019;322:2179–90.

Ritva Jokela

Juttu on julkaistu aikaisemmin Lääkärilehdessä 10/2020