Raskaudenaikainen D-vitamiinivaje ja altistuminen nikotiinille yhteydessä lapsen kohonneeseen ADHD-riskiin

Myös useat muut raskaudenaikaiset epäsuotuisat tekijät vaikuttivat kohonneeseen riskiin.

Raskaudenaikainen D-vitamiinivaje ja altistuminen nikotiinille yhteydessä lapsen kohonneeseen ADHD-riskiin Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Raskaudenaikainen altistuminen nikotiinille ja äidin D-vitamiinin puutokselle olivat yhteydessä lapsen kohonneeseen ADHD-riskiin. Myös ennenaikainen syntymä, sikiön kasvuhäiriö ja vastasyntyneen matalat Apgar-pisteet vaikuttivat riskiin. Tämä selvisi LL Minna Sucksdorffin väitöstutkimuksesta.

Laajassa väestöpohjaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa oli mukana yhteensä 49 534 lasta, joista 10 409 lasta oli saanut ADHD-diagnoosin vuoden 2011 loppuun mennessä.

Osatyössä äitien raskaudenaikaisista verinäytteistä analysoitiin nikotiinialtistumista ja D-vitamiinitasoja. Tämän aineiston muodosti 2 158 lasta. Äidin suurempi alkuraskauden aikainen veren nikotiinipitoisuus näkyi lapsen kohonneena ADHD-diagnoosin riskinä. Voimakas altistus nosti ADHD-riskin yli kaksinkertaiseksi verrattuna nikotiinille altistumattomiin.

Myös äidin raskaudenaikainen D-vitamiinivaje oli yhteydessä lievästi kohonneeseen ADHD-riskiin.

– Kyseessä on ensimmäinen väestötason tutkimus, joka selvitti yhteyttä äidin alkuraskauden veren D-vitamiinipitoisuuden ja lapsen diagnosoidun ADHD:n välillä. Tutkimuksen raskaudet sijoittuivat aikakaudelle ennen nykyistä raskaana olevien äitien D-vitamiinisuositusta, ja pitoisuudet olivatkin hyvin matalia, Sucksdorff sanoo tiedotteessa.

Mitä aiemmin ennen laskettua aikaa lapsi syntyy, sitä suurempi on hänen riskinsä saada ADHD. Lievästi kohonnut riski oli nähtävissä vielä muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa syntyneillä verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin.

ADHD-diagnoosin saaneet lapset olivat hieman useammin syntyneet suunnitellulla keisarileikkauksella, käynnistetyllä synnytyksellä, olleet perätilassa tai tarvinneet hoitoa vastasyntyneiden teho-osastolla.

– Tulokset antavat tukea sille, että geneettisen alttiuden lisäksi epäsuotuisilla raskaudenaikaisilla ja varhaisvaiheen terveystekijöillä näyttää olevan merkittävä vaikutus myöhempään ADHD:n riskiin, Sucksdorff sanoo.

LL Minna Sucksdorffin väitöskirja ”Prenatal and perinatal risk factors of ADHD – A population-based register study” tarkastettiin Turun yliopistossa perjantaina 4. kesäkuuta.

Tiiamari Pennanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?