Ravintolisä saattaa vähentää muistisairauden riskiä

Eurooppalaisessa tutkimuksessa selvitettiin ravintolisän vaikuttavuutta prodromaalisessa Alzheimerin taudissa.

Epidemiologisista tutkimuksista ja suomalaisesta FINGER-tutkimuksesta tiedetään, että kognitiivista heikkenemistä voidaan myöhentää terveellisillä elintavoilla. Nyt eurooppa­laisessa tutkimuksessa selvitettiin ravinto­lisän vaikuttavuutta prodromaalisessa Alzheimerin taudissa. Sen tiedetään lyhyissä tutkimuksissa vaikuttavan lievässä, mutta ei edenneessä Alzheimerin taudissa myönteisesti kognitioon ja aivopatologisiin muutoksiin.

Tutkittu ravintolisä (Souvenaid) sisältää omega-3-rasvahappoja, uridiinimonofosfaattia, koliinia, B12-, B6-, C- ja E-vitamiineja, foolihappoa, fosfolipidejä ja seleeniä. Pitkäseurantaiseen, kaksoissokkoutettuun, satunnaistettuun vertailututkimukseen otettiin prodromaalista Alzheimerin tautia sairastavia, joilla oli määritelmän mukaan lievää muistin heikkenemistä ja toiminnanrajoituksia sekä biomarkkereilla varmistettua Alzheimer-patologiaa. Mukaan tuli 311 tutkittavaa (55–85 v), joista seurantaa jatkoi 36 kuukauteen asti 45 interventioryhmästä ja 36 verrokkiryhmästä. ­Kaik­kiaan seurantadataa saatiin ­interventioryhmän 142 ja verrokkiryhmän 153 tutkittavasta.

Molemmissa ryhmissä kognitio heikkeni seurannassa, mutta interventioryhmässä merkitsevästi hitaammin. NTB5-mittarilla vaikutuksen suuruus (EF) oli 0,31, mikä on suurempi kuin yleensä Alzheimer-lääkkeillä on saatu aikaan. Sama näkyi erityisesti muistiosiossa (EF 0,32). Samoin kognitiota ja toimintakykyä arvioivan CDR-SB:n EF oli 0,41 eli kohtalainen. Magneettikuvassa hippokampusten koko pieneni merkitsevästi vähemmän interventioryhmässä (EF 0,25), ja samanlainen tulos näkyi yleisessä atrofiassa.

Kumulatiivisessa muistisairauden ilmaantuvuudessa ei ollut eroa ryhmien välillä, mutta toisaalta tutkimuksella ei ollut voimaa tutkia sitä. Loppuun asti mukana olleet tutkittavat olivat parempikuntoisia ja heillä oli parempi kognitio lähtötilanteessa. Lähtötilanteen erot eivät kuitenkaan selittäneet herkkyys­analyyseissä lopputulosten eroja. Näyttää siis siltä, että ravintolisää voisi turvallisesti auttaa hidastamaan muistisairauden etenemistä prodromaalista Alzheimerin tautia sairastaville.

Muistisairauksiin ei ole 20 vuoteen keksitty uusia lääkkeitä, vaikka lääke­teollisuus on investoinut tutkimukseen paljon. Väestön vanhetessa tutkimus on siirtynyt taudin varhaisemman vaiheen tunnistamiseen, jotta löytäisimme keinoja ehkäistä ja parantaa tautia.

Soininen H ym. 36-month LipiDiDiet multinutrient clinical trial in prodromal Alzheimer’s disease. Alzheimer & Dementia 2021;17:29–40.

Kaisu Pitkälä

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 11/2021.