Runsas saunominen vähentää sydän- ja verisuonitautikuolemia

Itä-Suomen yliopiston tutkimus kertoo, että sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli sitä vähäisempää, mitä enemmän aikaa saunassa viikoittain vietettiin.

Runsas saunominen vähentää sydän- ja verisuonitautiperäistä kuolleisuutta 50 vuotta täyttäneiden ja vanhempien miesten ja naisten joukossa, osoittaa uusi Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimus. Tulokset julkaistiin BMC Medicine -tiedelehdessä.

Neljästä seitsemään kertaan viikossa saunovien keskuudessa havaittiin 2,7 sydän- ja verisuonitautiperäistä kuolemaa tuhatta henkilövuotta kohden, kun taas vain kerran viikossa saunovien keskuudessa vastaava lukema oli 10,1 kuolemaa tuhatta henkilövuotta kohden. Henkilövuosilla tarkoitetaan osallistujien yhteenlaskettuja mukanaolovuosia tutkimuksessa.

Tärkeä havainto tutkimuksessa on se, että tiheämpi saunominen on yhteydessä matalampaan sydän- ja verisuonitautiperäisen kuoleman riskiin niin keski-ikäisten ja vanhempien miesten kuin naistenkin keskuudessa. Näin kertoo tutkimuksesta vastannut professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta.

– Aiempiin tutkimuksiin on osallistunut lähinnä miehiä, hän sanoo.

Tiheä saunominen on yhteydessä alhaisempaan verenpaineeseen

Laukkasen mukaan on useita mahdollisia syitä, miksi saunominen voi alentaa sydän- ja verisuonitautikuolemien riskiä.

– Tutkimusryhmämme on aiemmissa tutkimuksissa osoittanut, että runsas saunominen on yhteydessä alhaisempaan verenpaineeseen. Lisäksi saunomisen tiedetään nostavan sydämen sykettä kevyen tai keskiraskaan liikunnan tavoin.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli sitä vähäisempää, mitä enemmän aikaa saunassa viikoittain vietettiin. Yli 45 minuuttia viikossa saunovien keskuudessa näitä kuolemia oli tuhatta henkilövuotta kohden 5,1 ja alle 15 minuuttia viikossa saunovien keskuudessa 9,6.

Osallistujien saunomistottumuksia selvitettiin kyselylomakkeen avulla, ja sydän- ja verisuonitautiperäiset kuolemantapaukset selvitettiin sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastojen asiakirjoista, kuolintodistuksista sekä oikeuslääketieteellisistä lausunnoista.

Tutkimukseen osallistui 1 688 Kuopion alueella asuvaa henkilöä. Tutkimuksen alussa osallistujien keski-ikä oli 63 vuotta. 51,4 prosenttia osallistujista oli naisia. Seurantatutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 1998–2015, ja keskimääräinen seuranta-aika oli 15 vuotta.

Teksti: Ulla Toikkanen

Kuva: Pixmac