Ruotsissa käytetään yhtä potilastietojärjestelmää

Ruotsissa käytetään  yhtä potilastietojärjestelmää Kuva 1 / 1

Suomen ja Ruotsin välisellä ­rajaseudulla asuvat suomalaiset ovat tot­tuneet siihen, että naapurimaassa suklaa on makeampaa ja autot edullisempia. Ruotsissa on myös pitkään käytetty toimivia terveydenhuollon tietojärjestelmiä. Sairauskertomuksia on jaettu samaa potilastietojärjestelmää käyttävien erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken jo 1980-luvun lopulta. Silti kansallista arkistoa tarvittiin Ruotsissakin tietojen maanlaajuiseksi jakamiseksi.

Suomen ja Ruotsin terveydenhuollon tietojärjestelmien erot perustuvat erilaiseen hallintomalliin. Ruotsissa terveydenhuollosta ja perustason sairaanhoidosta vastaavat lääni­tason toimijat, maakäräjät. Suomeen kaavailtu palvelurakenne muistuttaa tätä, arvioi Norrbottenin läänissä lääkärinä työsken­­televä Jari Havela. Pellossa asuva Havela on työskennellyt lääkärinä molemmissa maissa koko uransa ajan. Suomessa hän työskentelee hiihdon A-maajouk­kueen lääkärinä.

Maakäräjät ovat rekisterinpitäjiä, ­joten lääkäreillä on oikeus nähdä potilasasiakirjoja koko läänin alueella. Läänien tietojärjestelmä on suljettu verkko, johon ei ole pääsyä lääkäriasemien tai sairaaloiden ulkopuolelta. Hallintoalueiden välillä potilastiedot ovat liikkuneet vasta kansallisen arkiston myötä tänä syksynä. Potilaat eivät näe tietojaan ­arkistosta.

– Kansallista arkistoa tulee käytettyä ehkä 2–3 kertaa viikossa, sillä suurin osa potilaista on oman läänin alueelta. Suurin hyöty on eri läänissä sijaitsevan yliopistosairaalan potilastietojen näkymisessä. Tähän asti tiedot kulkivat postissa, vertaa Havela.

Potilaan jatkohoitoa 
voi seurata

Omassa läänissään terveyskeskuslääkäri näkee viiveettä, miten hänen erikoissairaanhoitoon lähettämänsä potilaan hoito etenee. Havelan mukaan potilaan hoitosuunnitelmien reaaliaikainen seuranta tukee myös ammattitaidon kehittämistä, sillä siten näkee, onko sairaalassa arvioitu potilaan tila omaa käsitystä vastaavasti.

Myös yksityisellä sektorilla kirjatut ­laboratoriotulokset ja lääkelistat näkyvät järjestelmässä, mikä Havelan mukaan vähentää päällekkäistä työtä. Sähköistä reseptiä, joka otettiin käyttöön 1990-luvun loppupuolella, käytetään salatun ­yhteyden kautta internetissä. Henkilökortilla e-reseptijärjestelmään on kirjauduttu vuoden ajan.

Henkilökorteilla kirjautuminen tuli Ruotsissa käyttöön vuonna 2011, kun lääkäreiden työpisteiltä tuli suora yhteys För­säkringskassaan eli Kelaa vastaavaan ­sosiaalivakuutuslaitokseen. Ruotsissa sairauslomalausunnot menevät suoraan lääkärin koneelta Försäkringskassan ­käsittelijän eteen.

– Käsittelijä voi tarvittaessa laittaa ­lisäselvityspyynnön takaisin sähköisesti. Tämä nopeuttaa heidän työtään eikä postissa lähetetty selvityspyyntö odota pöydällä kolmea viikkoa, että Havela ­palaa hiihtolomaltaan.

Jari Havela työskenteli vuosina 1994–1995 terveyskeskuslääkärinä Ruotsissa ja aloitti sen jälkeen Pellossa johtavana lääkärinä. Hän vertaa muutosta tietojärjestelmien osalta tilanteeseen, että automiehet palaisivat hevosaikaan.

– Ei Pellon terveyskeskuksessa edelleenkään nähdä Lapin keskussairaalassa hoidetun potilaan tiedoista muuta kuin lähetevastaus, Havela kummeksuu.

Juha-Pekka Honkanen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 49/12.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi