Ruotsissa priorisoinnista puhutaan enemmän kuin Suomessa

Ruotsissa priorisoinnista puhutaan enemmän kuin Suomessa Kuva 1 / 1

Ruotsissa käydään Suomea enemmän julkista keskustelua vaikeiden valintojen välttämättömyydestä terveydenhuollossa.

Vertailun tulos ilmenee Kristina ­Könösen terveyshallintotieteen pro gradu -työstä. Könönen haastatteli tutkimuksessaan suomalaisia ja ruotsalaisia terveydenhuollon johtajia.

– Ruotsissa asia on nostettu valtakunnalliseen keskusteluun jo vuosia sitten. Joissakin maakäräjäkunnissa on ollut avointa priorisointia edistäviä hankkeita. Suomessa priorisointi ­tapahtuu enemmän piilossa. Ruohonjuuritason työkalut ovat kuitenkin ­samanlaisia, Könönen kertoo.

Käytännön toimissa Ruotsissa ei ­Könösen näkemyksen mukaan välttämättä olla juurikaan Suomea edellä.

Tärkeänä molemmissa maissa pidetään sekä organisaation sisäistä avoimuutta että ulkoista, väestöön kohdistuvaa avoimuutta.

– Vastuuta ei pitäisi pallotella poliitikkojen ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Tarvitaan yhteistyötä. Lääkäri tarvitsee lääketieteellisten kriteerien ­lisäksi selkänojakseen poliittisen päätöksenteon tuen. Tätä toivottiin sekä Suomessa että Ruotsissa.

Väestön odotukset terveydenhuoltoa kohtaan ovat molemmissa maissa suuret ja kansalaiskeskustelulle on tarvetta.

Suomessa toivotaan lisää voimavaroja terveydenhuoltoon, Ruotsissa taas painotetaan olemassa olevien resurs­sien ­jakoa järkevämmin.

Suomessa kaivataan selkeitä linjauksia sekä laajapohjaista ja päätäntäval­taista priorisointielintä. Ruotsissa taas ­ollaan pääosin tyytyväisiä maan priorisointimalliin, mutta kaivataan konkreettisia työkaluja arkipäivän priori­sointi­työhön.

Tarvitaanko 
priorisointielin?

Professori Minna Kaila Helsingin yliopiston lääketieteen tiedekunnan Hjelt-instituutista näkee, että Suomen priorisointikeskustelu seisoo päättämättömyyden tilassa. Asiaa mutkistaa pian voimaan tuleva EU:n potilasdirektiivi, joka sallii hakea oman maan terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuuluvia hoitoja muista EU-maista. Tätä ennen palveluvalikoima pitäisi määritellä.

– Pitäisi keskustella, perustetaanko meille Ruotsin ja Norjan mallin mukainen kansallinen priorisointielin, Kaila sanoo.

Priorisointiin tarvitaan selkeät pelisäännöt.

– Priorisointi ymmärretään helposti säästämiseksi, mutta siitä ei ole kysymys. Resurssit ovat aina rajalliset. ­Kyse on siitä, miten ne pistetään tuottamaan mahdollisimman paljon terveyshyötyä.

Terveydenhuollon priorisointia on Suomessa käsitelty laajemmin STM:n, Duodecim-seuran, Kuntaliiton, THL:n, Lääkäriliiton ja Hammaslääkäriliiton järjestämissä Terveysfoorumi-tapahtumissa, viimeksi joulukuussa.

Anne Seppänen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 3/13.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi