Sähköinen resepti vähensi haitallisten lääkeyhdistelmien määräämistä

Toisaalta reseptien uusimisen helpottuminen lisäsi tiettyihin lääkeaineisiin liittyviä haittoja ja väärinkäyttöä.

Sähköinen resepti vähensi haitallisten lääkeyhdistelmien määräämistä Kuva 1 / 1 Kuva: Pixmac

VTM Mikko Nurminen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että sähköisten reseptien läpinäkyvyys vähensi merkittävästi tutkimuksessa tarkasteltujen haitallisten lääkeyhdistelmien määräämistä maaseutumaisissa kunnissa. Toisaalta helpottunut reseptien uusiminen lisäsi tiettyihin lääkeaineisiin liittyviä lääkehaittoja ja väärinkäyttöä.

Väitöskirjassa on yhdistetty suomalaisia rekisteriaineistoja reseptiostoista ja erikoissairaanhoidon hoitokäynneistä.

– Vaiheistus ja tekniset ongelmat johtivat siihen, että kunnat eri puolella Suomea ottivat järjestelmän käyttöön eri aikaan. Tämä mahdollistaa niin sanotun luonnollisen koeasetelman, minkä avulla pystytään tutkimaan syy-seuraussuhteita pelkkien yhteyksien sijaan, kertoo Mikko Nurminen tiedotteessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin verenohennuslääkkeen varfariinin käyttäjiä ja heille määrättyjä tulehduskipulääkkeitä 2007–2014.

– Sähköinen resepti näyttää parantaneen läpinäkyvyyttä reseptien määräämisessä. Maaseutumaisissa kunnissa varfariini- ja tulehduskipulääkkeiden päällekkäinen määrääminen väheni jopa yli 30 prosenttia. Kaupunkimaisten kuntien kohdalla ei vastaavaa vähenemistä havaita. Ennen järjestelmää maaseutumaisissa kunnissa oli myös eniten haitallisia lääkeyhdistelmiä, mikä saattaa osittain selittää tulosta, toteaa Nurminen tiedotteen mukaan.

Hän tarkasteli bentsodiatsepiinireseptien käyttöä vuosina 2007–2014. Sähköisen reseptin käyttöönotto lisäsi bentsodiatsepiinien kulutusta alle 40-vuotiailla potilailla. Näiden potilaiden terveydessä ei kuitenkaan havaittu paranemista, vaikka reseptejä uusittiin enemmän. Sen sijaan lääkkeiden väärinkäyttödiagnoosien määrä kasvoi merkittävästi tällä ryhmällä.

Nurmisen mukaan tarkastelujakson jälkeen sähköisen reseptin uusimiseen liittyviä haittoja on pyritty vähentämään, mutta ongelmana edelleen on, että perusterveydenhuollossa lääkäreillä on vain vähän aikaa tutkia jokaisen potilaan reseptien uusimisen perusteet.

– Potilaan kohtaaminen reseptiä uusittaessa on tärkeää näiden lääkkeiden kohdalla, eikä sitä ehkä voida helposti korvata sähköisillä järjestelmillä, pohtii Nurminen tiedotteessa.

Yritysostot ja markkinoiden keskittyminen nostivat hintoja

Tutkimuksessa verrattiin yritysoston kohteena olevassa yksikössä työskenteleviä lääkäreitä muissa yksiköissä työskenteleviin lääkäreihin. Yritysostojen myötä työpaikat ja paikallinen kilpailu vähenivät etenkin gynekologeilla, ja samalla gynekologien laskuttamat hinnat myös kasvoivat eniten. Analyyseihin oli koottu rekisteriaineisto kelakorvatuista yksityisen terveydenhuollon käynneistä vuosilta 2008–2017.

Lisäksi Nurminen tutki, miten yritysostot vaikuttivat diagnostisten palveluiden hintoihin. Yritysostot kasvattivat merkittävästi verikokeiden hintoja.

Tarkemmat analyysit paljastivat, että hinnoilla on kuitenkin vain vähäinen vaikutus asiakkaan tekemään tutkimuspaikan valintaan. Sen sijaan lähetteen antavalla lääkärillä oli suuri vaikutus valintaan. Nurmisen mukaan vähäinen hinnan merkitys voi olla osasyynä yritysten mahdollisuuteen nostaa hintojaan.

VTM Mikko Nurmisen väitöskirja Essays in Health Economics tarkastetaan Turun yliopistossa 20. elokuuta.

Ulla Toikkanen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?