Sairaalainfektio on harvoin hoitovirhe

Sairaalainfektio on harvoin hoitovirhe Kuva 1 / 1

Potilaan sairaalainfektio ei ole aina seurausta esimerkiksi sairaalassa tapahtuvasta tartunnasta tai puutteellisesta hygieniasta, vaan saa alkunsa potilaan omista bakteereista. Sairaalahygieniayhdistyksen puheenjohtaja, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Mari ­Kanerva sanoo, että sairaala­infektioista noin 20–30 % on ylipäätään ehkäistävissä: Loput ovat vääjäämättömiä seurauksia esimerkiksi potilaan vaikeasta perustaudista ja sen riski­alttiista hoidosta ilman, että on tapahtunut hoito­virhettä.

Kanerva jatkaa, että useimmiten infektio syntyy, kun iho tai limakalvo vaurioituu esimerkiksi katetroinnissa. Katetreihin liittyvää riskiä ei Kanervan mukaan aina tulla ajatelleeksi, sillä katetreja pidetään liian kauan ja niitä laitetaan myös turhaan. Hän sanoo, että esimerkiksi keskuslaskimokatetri tulisi ottaa pois välittömästi, kun voidaan arvioida, ettei sitä tarvita enää. Infektioriski kasvaa katetrin paikallaanolon ajan.

– Jos osastolla on inkontinentti potilas ja henkilökuntaa on vähän, niin virtsakatetri voi tuntua näppärältä ratkaisulta. Inkontinenssi ei kuitenkaan ole peruste katetrille. Voi jopa sanoa, että se on potilaan tahallista infektoimista, Kanerva napauttaa.

Influenssa leviää nopeasti

Osa infektioihin johtavista tartunnoista siirtyy ilmateitse. Kanerva kertoo, että kuluvana talvena HUS-alueen eräässä laitoksessa hengitystieinfektio levisi nopeasti kymmeneen henkilökunnan jäseneen ja kymmeneen potilaaseen. Näytteet osoittivat, että kyseessä on A-­influenssavirus. Etenkin hoitohenkilökunnan rokotuskattavuus osoittautui alhaiseksi.

– On syytä korostaa, että influenssaviruksen kantaja tartuttaa sitä vuorokauden ennen oireiden alkamista. Kun epidemia syntyy, on liian myöhäistä. Hyvä rokotuskattavuus säästää ihmisten henkiä.

Kanerva lisää, että sekä henkilökunnan että potilaiden runsas käsihuuhteen käyttö on avainasemassa tartuntatautien leviämisen estämisessä.

– Suomessa sairaaloiden siivous ja laitoshuolto ovat totutusti korkeatasoisia. Siivoamisen toteutumista on käytännössä mahdotonta mitata. Jos siitä päätetään säästää, seuraukset tulevat viiveellä esille ja ne voivat olla raskaita.

Torjuntateknologia on kallista

Fimlab Laboratorioiden mikrobiologian vastuualueen ylilääkäri Risto Vuento arvioi, että potilaan hoitoympäristön pintoja ei yleensä kyetä puhdistamaan täydellisesti. Hän sanoo, että kansainvälisten julkaisujen perusteella alle puolet usein kosketettavista pinnoista puhdistetaan siten, että mikrobien tarttuvuus vähenee. Usein kosketeltavilla pinnoilla voitaisiin käyttää pinnoitteeksi esimerkiksi bakteereita tuhoavaa kuparia. Mikrobeja yritetään tappaa huoneissa myös vetyperoksidihöyryllä ja ultravioletti­valolla. Menetelmillä on yksi yhdistävä tekijä: Niiden kliinisestä hyödystä ei ole toistaiseksi pitävää näyttöä.

– Nämä ovat kalliita teknologioita, joten täytyy laskea, saavutetaanko niillä vastaavaa hyötyä. Infektioiden torjunnassa lähtökohta on se, että käsihygie­niasta ja hyvästä siivouksesta ei voi tinkiä, vaikka olisi mitä apuvälineitä käytössä.

Kohti 1–2 potilaan huoneita

Sairaalainfektioiden leviämiseen voidaan vaikuttaa myös sairaalan sisätilojen suunnittelulla. Ei ole sattumaa, että TYKS:n uudessa T-sairaalassa suurin osa 309 sairaansijasta on 1–2 hengen huoneita. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala sanoo, että alipaineistettavia huoneita on 69 ja täysin kosketuseristettyjä huoneita on 18.

– En usko, että näiden ansiosta sairaalainfektioiden määrä laskee, sillä olemme saaneet eristettyä potilaat tarvittaessa aiemminkin. Silloin muut potilaat ovat joutuneet käytäville. Uusien huoneiden ansiosta teemme parempaa työtä taloudellisemmin.

Rintalan mukaan sairaalarakentamisessa tulisi suosia 1–2 potilaan huoneita, sillä ne ratkaisevat useita sairaala­infektioihin liittyviä ongelmia. Samalla linjalla ollaan myös Ruotsissa, missä uuteen Karoliinisen sairaalaan (Nya Karolinska Solna) tehdään ainoastaan yhden hengen potilashuoneita.

Tukholman läänin maakäräjien ylilääkäri Henrik Almkvistin mukaan järjestely ehkäisee tehokkaasti sekä kosketuksen että ilman välityksellä tapahtuvia tartuntoja. Sairaalainfektioiden ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty erityistä huomiota, sillä NKS:ssa tullaan hoitamaan komplisoituneimpia potilaita. Merkittävin keino Ruotsissakin on hyvä käsi­hygienia.

– Kulttuuri, asenne ja ymmärtäminen ovat oleellisia aineksia, jotta sääntöjä ja ohjeistuksia noudatetaan, Almkvist summaa.

Superbakteerit yleistyvät Suomessakin

Lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyiset CPE-bakteerikannat (Carbapenemase Producing Enterobacteriaceae) yleistyvät myös Suomessa. HUS:ssa on vuosina 2011–12 eristetty ja tutkittu 21 CPE-kantaa.

– Vuosina 2008–10 eristettyjen kantojen määrä oli 14, joten määrä on lisääntymässä, sanoo professori, ylilääkäri Martti Vaara HUSLAB:sta.

HUS:ssa on eristetty myös kansainvälisesti eniten huomiota saaneita KPC- ja NDM-1-tyyppejä, joista ensin mainittu on ollut erityisenä huolenaiheena Yhdysvalloissa. Siellä CPE-tartuntoja on todettu neljässä prosentissa kaikista sairaaloista ja lähes viidenneksessä erikoissairaa­loista.

KPC-tyyppiä (Klebsiella Pneumoniae Carbapenemase) esiintyy Yhdysvaltain ohella muun muassa Kreikassa, Italiassa ja Kiinassa. Vaaran mukaan useimmat asiantuntijat pitävät vieläkin huolestuttavampana etenkin Intiasta ja Nepalista kulkeutuvaa NDM-1-tyyppiä (New Delhi Metallo-­­beta-lactamase 1), jota on Intian niemimaalla jo väestössä sekä Mumbaissa vesijohtovedessä.

– Useimmat eristetyt kannat ovat löytyneet potilailta ilman, että ne ovat ai­heuttaneet infektiota. Kannat ovat löytyneet seulonnassa, joka suoritetaan aina, kun riskialueella sairaalassa ollut potilas tulee suomalaiseen sairaalaan, Vaara huomauttaa.

CPE-tartunnan hoitaminen on erittäin vaikeaa.

– Hoidossa joudutaan usein turvautumaan kolistiiniin, jonka teho ei ole suositelluilla annoksilla kovin hyvä ja joka on munuaistoksinen, Vaara toteaa.

Juha-Pekka Honkanen, Tiina Lautala

Kuva: Mikko Käkelä

Julkaistu Lääkärilehdessä 15/13.

Oletko jo lukenut nämä?