Selkäydinstimulaatio on rintakipupotilaita hyödyttävä ja kustannusvaikuttava hoitovaihtoehto, kirjoittaa Johanna Kujala Lääkärilehdessä. Stimulaatio tulisi muistaa yhtenä vaihtoehtona vaikeasti oireilevan sydänpotilaan hoidossa.
Hoitoon voidaan turvautua silloin, kun sepelvaltimotaudin oireita ei saada hallintaan lääkkeillä, eikä ohitusleikkaus tai pallolaajennus ole mahdollinen.
Selkäydinstimulaatiolla on vakiintunut asema erityisesti vaikea-asteisen pitkäaikaisen hermovauriokivun hoidossa. Myös iskeemistä alkuperää olevaa kipua pidetään yleisesti erinomaisena hoidon aiheena, mutta Suomessa selkäydinstimulaatiota on käytetty sydänperäisen kivun hoidossa vielä hyvin vähän.
Selkäydinstimulaatiohoidossa potilaan selkäydinkanavan epiduraalitilaan asetetaan elektrodi, johon johdetaan heikkoa sähkövirtaa. Potilas voi ohjata virtalähdettä kehon ulkopuolelta kaukosäätimellä ja säädellä itsenäisesti stimulaation tehoa.
Stimulaatio vähentää kipuimpulssin kulkua. Lisäksi se parantaa sydänlihaksen hapensaantia. Sepelvaltimotaudin oireet voivat lievittyä merkittävästi, ja potilaan elämänlaatu ja suorituskyky paranevat.
Hoitoa pidetään turvallisena, joskaan täysin riskitön se ei ole. Suurimmat riskit ovat verenvuoto epiduraalitilaan sekä laitteen infektoituminen. Vakavien komplikaatioiden ilmaantuvuus on muutaman prosentin luokkaa.
Hoidon kustannuksia lisäävät laiteviat, jotka ovat kohtalaisen yleisiä. Kustannukset ovat kuitenkin 75–95 prosentin todennäköisyydellä pienemmät kuin pelkästään lääkehoidolla hoidetulla potilaalla.
Lähde: Johanna Kujala. Selkäydinstimulaatio sopii sydänperäisen kivun hoitoon. Suom Lääkäril 2019;74:313–6.
Kirjoittaja:
Tiina Lautala
toimittaja
Kuva: Fotolia
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 6/2019
