Sisäilmaohjelma etsii yhteisymmärrystä

Terveyshaittojen vähentämiseksi tarvitaan tutkimustiedon soveltamista.

Sisäilmaohjelma etsii yhteisymmärrystä Kuva 1 / 1

Tulevaisuudessa Suomessa puututaan sisäilman aiheuttamiin ongelmiin tutkimustietoon perustuen ja objektiivisella asenteella, mikäli syksyllä startanneen Kansallisen sisäilma- ja terveys –ohjelman tavoitteet toteutuvat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima ohjelma kokoaa yhteen suuren joukon sisäilmaongelmien koskettamia sidosryhmiä. Halutaan löytää yhteisymmärrys siitä, miten sisäympäristön terveys- ja hyvinvointihaitat ­vähenisivät.

Helppoa yhteinen ymmärrys ei ole. Kritiikkiä on jo kuultu.

– Ohjelman taustalla on huolellinen valmistelu. Siinä on pyritty ottamaan huomioon kaikkien näkemykset. Ohjelma myös täydentyy ja konkretisoituu yhteistyössä toimijoiden kanssa toimeenpanon edetessä, vakuuttaa ylilääkäri Jussi Lampi THL:stä.

Pääperiaatteena on vähentää sisä­ilmaongelmien haittoja ja samalla tuoda tietoa esiin vastuuntuntoisesti, liikaa kärjistämättä.

Vuoteen 2028 ulottuvan ohjelman tavoitteena on lisätä ymmärrystä sisäympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista, kehittää ongelmien hallintaa, parantaa oireilevien ja sairastuneiden hoitoa sekä työ- ja toimintakykyä, sekä vahvistaa toimijoiden osaamista sisäympäristöasioissa.

Ohjelma on osa valtioneuvoston Terveet tilat 2028 –toimenpideohjelmaa.

Viestintää ja koulutusta

Vaikka toisin voisi julkisen keskustelun perusteella luulla, Suomessa on tehty paljon sisäilmaongelmien vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

– Ongelmia on edelleen, mutta Eurooppaan verrattuna altistuminen ­merkittävimmille sisäilman epäpuhtauksille on Suomessa vähäisempää, Lampi sanoo.

Ongelmien ratkaisemiseen ja oireita saavien tukemiseen tarvitaan hänen mukaansa uusia tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja, joiden keskiössä on ­ihmisen terveys ja hyvinvointi.

– Samanaikaisesti on tarkasteltava kaikkia tilanteisiin vaikuttavia tekijöitä, ei vain sisäilman epäpuhtauksia.

Uuden ohjelman toimenpiteitä on suunniteltu nykytilanteen puutteiden pohjalta.

Rakennusten ongelmatilanteiden hoitoa halutaan tehostaa kehittämällä selvitysprosesseja ja ohjeistuksia. Ihmisten hoitoa ja tukea parannetaan tuottamalla tietoa ja ohjeita oireileville, sairastuneille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Lisäksi pyritään kehittämään oireilevien ja sairastuneiden kuntoutusta ja hoitoa.

– Ympäristöherkkyydestä kärsivien ryhmä on tärkeä, koska heille ei ole ­olemassa tehokkaita hoito- tai kuntoutusmuotoja, Lampi sanoo.

Olennainen osa ohjelmaa on tiedon jakaminen.

– Meidän pitää parantaa kykyämme viestiä näistä asioista väestölle ja ammattilaisille, Lampi sanoo.

Muutakin kuin hometta

Ylilääkäri Jussi Karjalainen TAYS:n ­Allergiakeskuksesta pitää sisäilmaohjelmaa tarpeellisena. Hän toivoo, että se toisi keskusteluun tutkimustietoa ja ­objektiivista asennetta.

– Sisäilman aiheuttamia terveysongelmia on tutkittu aika paljon, mutta muut asiat kuin home ja kosteusvauriot eivät nouse esiin keskustelussa, Karjalainen sanoo.

Karjalainen on toiminut kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito –suosituksen laatineen ryhmän puheenjohtajana.

Hän muistuttaa, että sisäilmaoireille on monia muitakin syitä, kuten huono ilmanvaihto, rakenteista vapautuvat orgaaniset tai epäorgaaniset yhdisteet, kuiva sisäilma tai kuidut hengitysilmassa.

– Sisäilmaohjelma yrittää ottaa kokonaisuuden haltuun ja se on minun mielestäni mielekäs tapa toimia, hän sanoo.

Sisäilmaongelmat sitovat paljon resursseja ja aiheuttavat inhimillistä kär­simystä.

– Valmista ratkaisua ei ole, vaan se täytyy itse ratkaista, Karjalainen näkee.

Hän toivoo myös, että ympäristöherkkyydestä kärsivät saisivat tiedon karttumisen myötä hoitoa, joka heitä oikeasti auttaa.

Kirjoittaja:
Anne Seppänen
toimittaja

Kuva: Pentti Vänskä

Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 9/2019.

Oletko jo lukenut nämä?