Sisäilmaoireet voivat heikentää elämänlaatua enemmän kuin kansansairaudet

Pitkittyvien ja hankalien oireiden taustalla on monen tekijän kokonaisuus.

Sisäilmaoireet voivat heikentää elämänlaatua enemmän kuin kansansairaudet Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Sisäilmasta pitkäaikaisia ja hankalia oireita saavien elämänlaatu on merkittävästi heikompi kuin väestössä keskimäärin, myös verrattuna kansanterveydellisesti merkittäviin sairausryhmiin, ilmenee PsM Sanna Selinheimon väitöstutkimuksesta.

Työterveyslaitoksen psykologi Sanna Selinheimo tutki väitöskirjassaan pitkittyvien ja hankalien sisäilmaan liittyvien oireiden vaikutusta henkilöiden elämänlaatuun, sekä käytettävissä olevia tukikeinoja. Lisäksi hän tutki sellaisiin hengitysoireisiin liittyviä tekijöitä, joihin ei ole osoitettavissa tavanomaista lääketieteellistä selittävää tekijää.

Elämään laaja-alaisesti vaikuttavilla oireilla on vaikutuksensa elämänlaatuun.

– Satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen perusteella elämänlaatu henkilöillä, joiden sisäilmaan liittyvä pitkittynyt ja hankala oireilu ei ole yhteydessä kliinisiin löydöksiin, on merkitsevästi huonompi kuin väestössä keskimäärin, Selinheimo kertoo tiedotteessa.

Keinoja auttaa on rajallisesti

Keinoja auttaa pitkäaikaisesti oireilevia henkilöitä on rajallisesti. Niiden käytöstä ja kohdentumisesta ei myöskään ole terveydenhuollossa yleisesti jaettuja tavoitteita, mikä voi hankaloittaa avun löytymistä ja vastaanottamista.

– Tiedon antamisella ja ohjauksella tai mielen toimintamallien ja käyttäytymisen tutkimisella ja tukemisella havaittiin vain pieni ero tavanomaiseen hoitoon nähden. Tutkimuksessa osa henkilöistä kuitenkin hyötyi näistä toimenpiteistä. Niillä saatetaan voida ehkäistä tilanteen vaikeutumista, Selinheimo sanoo.

Tutkimus vahvistaa havaintoja, että hengitysoireiden kokemiseen vaikuttavat biologisten ja ympäristöön liittyvien tekijöiden lisäksi yksilölliset tekijät. Myös sisäilmasta pitkäaikaisesti ja hankalasti oireilevien tilanteissa on tutkimuksen perusteella tunnistettavissa yksilöllisiä eroja. Siksi yksilölliseen hoitovasteeseen vaikuttavista tekijöistä tarvitaan lisää tutkimustietoa.

– Tämä on keskeistä, jotta voidaan tukea oireilevien henkilöiden toimintakykyä tilanteessa, joka vaikuttaa merkittävästi heidän elämänlaatuunsa, Selinheimo korostaa.

Tutkimuksessa oli aineistoina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämä väestöpohjainen Terveys 2000 -tutkimuksen ja sen 11 vuoden seurantatutkimuksen, (Terveys 2011) -aineisto sekä Työterveyslaitoksella toteutetun kliinisen, satunnaistetun ”Toiminnalliset oireet ja työkyvyn tuki sisäilmaongelmissa – Toimintamalli työterveyshuoltoon” -tutkimuksen aineisto.

PsM Sanna Selinheimo väitteli 11.6.2021 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Components of subjective health complaints – Evidence from propective cohort study and randomized controlled trial.

Anne Seppänen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?