Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestöt vaativat Suomeen parempaa saattohoitoa

Saattohoitoon tarvitaan järjestön mukaan lisää yhdenvertaisuutta, koulutusta ja resursseja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestöt vaativat Suomeen parempaa saattohoitoa Kuva 1 / 1

Laadukas saattohoito on oikeus, joka kuuluu kaikille. Lääkäriliitto, Tehy, SuPer, Suomen Sairaanhoitajaliitto, Suomen Terveydenhoitajaliitto ja Akavan sairaanhoitajat ja Taja ovat aloittaneet keskustelun #saattohoitopakkaus-tunnisteen alla Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Tavoitteena on herättää kansalaiset, päättäjät ja alan ammattilaiset vaatimaan kaikille parempaa saattohoitoa.

Suomi on hyvä ja tasa-arvoinen paikka syntyä mutta ei kuolla. Yli 50 000 suomalaista kuolee vuosittain. Heistä arviolta runsaat 30 000 tarvitsee palliatiivista hoitoa, eli parantumattoman sairauden oireita lievittävää hoitoa, ja hoivaa elämänsä loppuvaiheessa. Saattohoito koskettaa monia suoraan ja välillisesti esimerkiksi läheisen kautta.

Yhdenvertaisuuden ja resurssien puute kaihertavat suomalaista saattohoitoa. Suomessa saattohoito on pääpiirteittäin laadukasta, mutta sen saatavuus on jakautunut maantieteellisesti epätasaisesti, eikä saattohoitopaikkoja ole riittävästi kaikille niitä tarvitseville.

– Nyt alan ammattilaiset ovat kuitenkin nostaneet epäkohtia esille, ja vaativat parempaa koulutusta saattohoitotyöhön, järjestöistä kerrotaan.

Riittämättömät resurssit näkyvät koulutuksessa

Useilla sairaanhoitopiireillä ei ole tarjota riittäviä erityistason saattohoitopalveluita, vaikka alueilla asuu noin 400 000 suomalaista. Joka kolmas saattohoitopotilas tarvitsee erityistason saattohoitoa. Hyvää saattohoitoa tulee tarjota myös kotiin asti, ja kotihoidossakin on liikaa kuntakohtaista vaihtelua.

Riittämättömät resurssit näkyvät myös koulutuksessa. Tällä hetkellä esimerkiksi vain lähihoitajien koulutuksessa on määritelty saatto- ja palliatiivisen hoidon ammattitaitokriteerit. Lääkärien perusopetukseen palliatiivinen hoito kuuluu pakollisena vain muutamassa yliopistossa, ja esimerkiksi Helsingin yliopistossa vain 1,5 opintopisteen verran. Vain kahdessa yliopistossa on palliatiivisen lääketieteen professuuri, vaikka alan tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tarve on ilmeinen. Lääkäriliitolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, jonka on suorittanut runsaat 160 lääkäriä.

Saattohoidon laadun ja saatavuuden kehittämiseksi järjestöt vaativat saattohoitoon lisää tietotaitoa, resursseja ja alueellista yhdenvertaisuutta. Näiden toteutuminen vaatii muutoksia sekä koulutussisältöihin että terveydenhuollon lainsäädäntöön.

– Potilaan ja omaisten kohtaaminen inhimillisellä ja lämpimällä otteella yksilön tarpeet huomioiden edellyttää riittäviä resursseja, järjestöt toteavat.

– Elämän alun tasapuolisuudesta Suomessa kertoo äitiyspakkaus, joka antaa kaikille syntyville vauvoille ja heidän perheilleen perustarvikkeet elämän ensi metreille. Elämän loppuvaiheessa tällainen yhteiskunnan kokonaisvaltainen tuki kuitenkin puuttuu. Haluamme herättää ihmiset tämän epäsuhdan ymmärtämiseen, järjestöt tiivistävät.

Kirjoittaja
Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva
Pixmac

Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 28. maaliskuuta 2019.

Oletko jo lukenut nämä?