Sotea valmistellaan nyt työpaikoilla

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa alueet vievät palveluita kohti sote-uudistusta 211 miljoonan euron valtionavustuksien turvin.

Sotea valmistellaan nyt työpaikoilla Kuva 1 / 2 Kuva: Teija Soini

Sote-uudistus meni eduskunnassa läpi kesäkuussa, mutta muutosta on valmisteltu ­arjen lomassa terveyskeskuksissa ja alueilla jo pitkään ­Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kautta.

Yleislääketieteen erikoislääkäri Anu Eskelinen on mukana vastaanotto­toiminnan kehittämisen osaprojektissa Pohjois-Pohjanmaalla. Hän tekee virkatyötään Kalajoen terveyskeskuksen ylilääkärinä nyt vain päivän viikossa.

Parinkymmenen muun kehittäjän kanssa hän on selvittänyt, miten alueella ja muualla Suomessa on ratkottu ­kiireettömään hoitoon pääsyä.

Kehittäjäryhmä työsti mallin, jota ­aletaan nyt testata kolmessa paikassa. Ne ovat Kuusamon terveyskeskus, Pudasjärven terveysasema ja yksi tiimi Oulun Kontinkankaan hyvinvointiasemalla.

Mallin osia ovat, toisiinsa limittyen, etätyökalut, hoitosuunnitelmat, paljon palveluja tarvitsevien huomiointi ja hoidon tarpeen arviointiprosessi.

– Kun ihminen ottaa yhteyttä asiansa kanssa, se on kriittinen hetki, että asia lähtee etenemään oikeita kanavia myöten oikea-aikaisesti, Eskelinen sanoo.

Arviointityötä tekevien hoitajien rinnalla on lääkäri, jonka kanssa voi tarpeen tullen saman tien arvioida asiaa.

Kukin tiimi kehittää mallin pohjalta itselle soveltuvat toimintatavat. Sama sapluuna ei sovi kaikille. Olennaista ovat ammattilaisten roolit ja se, että he ovat työnsä parhaita asiantuntijoita.

– Heiltä löytyy kyllä ratkaisuja, kunhan siihen annetaan mahdollisuus ja työaikaa, Eskelinen sanoo.

Hoitosuunnitelman käyttöön on saatu mallia Kallion perus­palvelu­kunta­­yhty­mästä, jossa asiaa on kehitetty jo ­pitkään. Kallioon kuuluvat Alavieska, Nivala, ­Sievi ja Ylivieska.

Yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa

Anu Eskelinen uskoo digitalisaation mullistavan perusterveydenhuollon toimintaa.

– Myönteisellä tavalla, hän tähdentää.

Hankkeessa digityökaluja on päätetty kehittää Omaolo-alustalle. Suunnitteilla on tuoda käyttöön esimerkiksi oirekyselyjä, esikyselyjä vuosikontrolleihin ja sähköinen ajanvaraus.

Suunnitteilla on myös virtuaalinen sote-keskus, johon hyvinvointialueen asukkaat voivat ottaa yhteyttä muissa kuin päivystyksellisissä asioissa.

– Minkälainen työ ja minkälaiset asiasisällöt soveltuvat siellä hoidettaviksi, tulee olemaan meillä iso asia, Eskelinen sanoo.

Jo se, että terveysasemilla ja sairaaloissa on tulevaisuudessa yhteinen potilastietojärjestelmä, on hänen mukaansa aimo askel eteenpäin.

Hankkeeseen sisältyy myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittämistä.

Yksi kehittämiskohde ovat lähetekäytännöt. Esimerkiksi reaaliaikainen konsultaatioyhteys ratkaisisi lähetteisiin ­liittyvää ongelmaa, jossa erikoissairaanhoidon lääkärin on mutkikasta saada tarkentavia tietoja.

Väestö on monisairaampaa. Hoidot kehittyvät koko ajan syvemmälle erikoisaloihin, ja niiden hallittavuus on yhä haastavampaa. Samalla potilaalla voi olla kaksi tai kolmekin haastavaa tautia.

– Moniammatillisuus, myös perus­terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tämä aika vaatii sitä.

Panostusta ensikontaktiin

Vetelin Tunkkarin terveysaseman ter­veyskeskuslääkäri Antti J. Saari luotsaa vastaanottotoiminnan kehittämistä Keski-Pohjanmaan Soitessa.

Myös Soitessa tehtiin kartoitusta perusterveydenhuollon kehityshankkeista ja selvitettiin työntekijöiden näkemyksiä malleista. Tampereen Lielahden ter­veysasemalta löytyi malli, jonka pohjalta kehitystyötä on viety eteenpäin.

Moniammatillinen tiimi alkaa ratkoa potilaan asiaa tämän ottaessa yhteyttä.

Aiemmin puhelimeen vastanneen hoitajan työnä oli siirtää asiat aina eteenpäin, varata vaikkapa vastaanottoaika lääkärille. Tähän myös potilaat olivat tottuneet.

Mallissa hoitajan avuksi on koottu laaja taulukko, jonka avulla hän voi ­ohjata potilasta omahoitoon tai selvittää tarpeellisia lisätietoja, teettää vaikkapa oirekyselyn. Tiimihuoneessa hoidon ­tarpeen arviointia voi tehdä yhdessä ­lääkärin ja mahdollisesti myös fysioterapeutin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.

Jos potilas kutsutaan lääkärin vastaanotolle, tarvittava pohjatieto on koottu valmiiksi.

Näin vältetään nykymallin oleellinen ongelma:

– Meillä menee kauheasti työtä siihen, että todetaan, että jotain työtä ei voi tehdä, Saari sanoo.

Jatko pitää turvata

Antti J. Saari pitää paljon yleislääkärin työstään, jota tekee puolet työajastaan. Hän näkee hanketyön yleislääkäriyden vahvistamisena.

– Haluaisin palauttaa potilaan uskon siihen, että perusterveydenhuollosta saa apua.

Saari on ollut huolissaan siitä, että perusterveydenhuoltoon tuodaan erikoissairaanhoidon toimintoja ja terveys­innovaatioita, jotka hänestä uhkaavat mutkistaa perinteistä terveyskeskuslääkärin työtä.

– Haluaisin ajatella, että tämä on ­nykyaikainen paluu juurille.

Mallin pitäisi olla käyttövalmiina vuoden 2022 lopussa. Jatkoa on pyritty turvaamaan esimerkiksi siten, että mate­riaalien päivitysvastuista on sovittu.

Saari on myös mukana kehittämässä digipalveluja.

Erityisesti hän toivoo, että saataisiin käyttöön sähköinen hoitosuunnitelma, joka näkyisi potilastietojärjestelmässä helposti ja kokonaiskuvan koostaen.

Nyt kokonaiskuvan muodostaminen uudesta potilaasta voi olla vaikeaa, mistä aiheutuu sekaannusta ja ylimääräistä työtä.

Paikallinen kehitystyö laajenee alueelle

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke on käynnissä kaikilla tulevilla hyvinvointialueilla. Alueilla on omat hanketoimistot. Kansallisesti hanketta vetää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Nykyisillä erityisvastuualueilla, tulevilla yhteistyöalueilla on omat aluekoordinaattorit. Hyks-erityisvastuualueen aluekoordinaattori on Miia Ståhle.

Hän jakaa tietoa, järjestää tilaisuuksia ja auttaa kehittäjiä verkottumaan. Esimerkiksi suun terveydenhuollon ja päihdehuollon palveluja kehittäville on luotu verkostoja yhteistyöalueen hyvinvointialueiden kesken tai myös yli ­yhteistyöalueiden rajojen.

Hiljattain oli tilaisuus, jossa Länsi-Uudenmaan tulevan hyvinvointialueen edustajat esittelivät kehittämäänsä nuorten tuen polkua. Hankkeen ensi vaiheessa kaikkien alueiden on ollut ­velvollisuus edistää näyttöön perustu­vien lasten ja nuorten psykososiaalisten hoitojen käyttöä. Toisessa haussa tämä laajenee kaikkiin ikäryhmiin.

On tyypillistä, että kehitystyö on aloitettu yhdessä kunnassa, ja käytäntöä on alettu laajentaa hyvinvointialueella ­yhteiseksi.

Yhteisten toimintatapojen löytäminen on iso työ.

– Kunnissa on isoja eroavuuksia.

Yksi uudistuksen iso haaste on tuoda terveydenhuolto ja sosiaalityö lähemmäksi toisiaan.

Ståhlen tausta on terveyssosiaalityössä Husissa.

– Tunnistan haasteita yhteisessä keskustelussa ja toisen ymmärtämisessä. Meillä on sama tavoite, mutta katsomme maailmaa vähän eri tieteenalojen kautta.

Rohkeutta kokeilla

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman ylilääkäri Heli Mattila THL:stä toivoo, että hankealueilla kehittämistyötä ei ulkoisteta liiaksi, vaikka korona on tuonut lisähaasteen ennestään tiukoilla oleville resursseille.

Muutoin vaarana on, että henkilöstö ei koe tulevansa kuulluksi eikä pääse käyttämään osaamistaan.

Mattila toivookin kehittäjiä laajasti eri ammattiryhmistä, vaikka hanketyö on välillä karikkoista. Osassa maakuntia esimerkiksi lääkäreiden osallistuminen hanketyöhön on ollut vähäistä.

Hän kannustaa myös rohkeuteen ­kokeilla ja kehittää valittua mallia edelleen matkan varrella.

Hän on pistänyt merkille, että toisinaan toivotaan valmista näyttöön perustuvaa menetelmää, jolla terveyskeskus saataisiin kuntoon.

Vaikka kansainvälistä tutkimusta on tarjolla, se ei täysin vastaa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

– Kotimainen tieteellinen näyttö on vasta kertymässä. Jos jäämme odottamaan kattavaa tieteellistä näyttöä, sote ei pääse edes alulle.

Käynnissä olevissa hankkeissa on jo kertynyt paljon dataa, eikä kaikkea ole ehditty analysoida. Mattila toivookin, ­että tutkimuksesta kiinnostuneet lääkärit tarttuisivat tilaisuuteen.

Mistä on kyse?

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman on perustanut sosiaali- ja ­terveysministeriö sote-uudistuksen edistämiseksi.

Ohjelma toteutetaan alueellisilla kehittämishankkeilla, jotka ­rahoitetaan ­sataprosenttisesti valtionavustuksilla.

Ohjelman tavoitteita ovat

– parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta

– siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

– varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus

– vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteentoimivuutta

– kustannusten nousun hillitseminen

Edistettäviä kokonaisuuksia ovat esimerkiksi hoidon saatavuuden parantaminen, ­monialaisen yhteistyön lisääminen, asiakas- ja ­palveluohjaus, psykososiaalisten ­menetelmien saatavuus, lapsi- ja perhepalvelut, mielenterveysstrategia, päihde­palvelujen saatavuus ja kuntoutus.

Vuonna 2020 alueille jaettiin 70 miljoonaa euroa valtionavustuksia. Lokakuussa ­päättyvän täydentävän haun enimmäismäärä on 141 miljoonaa euroa. Raha on ­käytettävissä 2023 loppuun.

Minna Pihlava

Kuvat Teija Soini

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 36/2021.

Oletko jo lukenut nämä?