Statiinien hyödyt ja haitat laitoshoidon asukkailla

Statiinien käyttö oli yhteydessä vähäisempään kuolemanvaaraan.

Statiinien hyödyt ja haitat laitoshoidon asukkailla Kuva 1 / 1 Kuva: Panthermedia

Kuinka pitkään hauraiden vanhusten tulisi käyttää statiineja? Pitäisikö ehkäisevät lääkkeet lopettaa laitoshoitoon tullessa? Onko statiineilla mahdollisen myopatian vuoksi toiminnanvajeiden riskiä lisäävä vaikutus? Nämä ovat olleet vaikeita kysymyksiä geriatriassa. Satunnaistet­tuja vertailututkimuksia ei ole tulossa, joten näyttöä pitää hakea havainnoivista pitkittäistutkimuksista.

Amerikassa tutkittiin RAI-aineistoista infarktin jälkeen statiinihoidon saaneita laitoshoidon asukkaita (n = 2 720) vertaamalla heitä asukkaisiin, jotka eivät olleet saaneet statiineja (n = 2 720) vastaavassa tilanteessa. Ryhmät sovitettiin yhteen ns. propensity scoren avulla 92 ominaisuuden osalta. Tutkittavien keski-ikä oli 83 vuotta ja heistä 69 % oli naisia.

Statiinien käyttö oli yhteydessä vähäisempään kuolemanvaaraan. Kuolleisuuden vähenemä oli samalla tavalla nähtävissä hyvin vanhoilla (yli 85 v) ja nuoremmilla vanhuksilla (alle 85 v), muistisairailla ja ei-muistisairailla ja eri sukupuolilla. Tämä vastasi keskimäärin 16 päivän lisääntynyttä elinaikaa. ­Sairaalaan joutumisissa tai toiminnan­vajeissa ei ollut eroja.

Statiineilla saadaan siis sama kuolleisuuden vähenemä hauraille laitoshoidon potilaille kuin nuoremmillekin. Koska elinajan odote on lyhyt (alle vuosi), absoluuttinen elämän lisäpäivien määrä ei ole suuri. Onko tämä pari viikkoa potilaille ja omaisille merkityksellinen, onkin tärkeä kysymys. Toisaalta statiineilla ei myöskään ollut toiminnanvajeita lisäävää vaikutusta.

Lähde: Zullo AR ym. Effects of statins for secondary prevention on functioning and other outcomes among nursing home residents. JAMDA 2020;21:500–7.

Kaisu Pitkälä

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 22/2020.

Oletko jo lukenut nämä?