STM:ltä suunnitelmat sote-alueiden rahoitusmalleiksi

Työryhmä pohtii jatkossa, missä määrin ja miten malleihin liitetään muita osia, esimerkiksi työterveyshuoltoa, opiskeluterveydenhuoltoa, kuntoutusta, valinnan mahdollisuuksia sekä rajat ylittävää terveydenhuoltoa.

Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) esitteli Lääkäripäivillä luonnoksia sote-alueiden rahoitusmalleiksi.

Ensimmäisen mallin mukaan sote-alue on itsenäinen toimija, jolla oma valtuusto ja verotusoikeus.

– Pääosa rahoituksesta kerätään verona sote-alueella. Sairaanhoitovakuutus rahoitetaan joko kuten nykyään tai osana sote-alueen keräämää veroa. Päätösvalta rahoituksen käytöstä on sote-alueella, Sillanaukee totesi.

Toisessa suunnitelmassa rahoitus kerätään valtionosuuksina, sairaanhoitovakuutusmaksuina ja kuntien rahoituksena järjestämislain mukaisesti. Sote-alue päättää sille osoitetun rahoituksen käyttämisestä.

Myös kolmannessa luonnoksessa rahoitus kerätään kuten nykyisin. Valtionosuudet ja sairaanhoitovakuutustulot yhdistetään kansallisesti ja kohdennetaan sote-alueille.

Sillanaukeen mukaan kohdentaminen toteutetaan erikseen päätettävin, laskennallisin perustein.

Neljännen suunnitelman mukaan valtion verotuksen yhteydessä kerätään sote-maksu, josta tehdään päätös kansallisesti. Kunnat rahoittavat palveluita järjestämislain mukaisesti.

– Sote-alue rahoittaa sairaanhoitovakuutuksen korvauksia siltä osin, kuin ne säilyvät Kelalla. Sote-alue päättää sille kohdistetun rahoituksen käyttämisestä.

Viides suunnitelma esittää vakuutusrahastopohjaista hallintoa, jossa on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäiseen vaihtoehtoon kuuluu pakollinen vakuutus, jolla katetaan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sairaanhoitovakuutuksen kulut. Vakuutusmaksut kerätään joko alueelliseen tai kansalliseen vakuutusrahastoon. Sosiaalihuollon ja erityisryhmien kustannukset katettaisiin mahdollisesti osittain valtion budjetista.

Suunnitelman toisessa vaihtoehdossa pakollinen vakuutus otetaan yksityisestä vakuutusyhtiöstä.

Ensimmäisessä ja viidennessä mallissa tuoreita suuntaviivoja

Lue lisää: Olipa tarkastus!

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtajan Heikki Pärnäsen mielestä on erittäin positiivista, että toisistaan hyvinkin poikkeavia rahoitusmalleja on mietitty.

– Ensimmäinen ja viides mallit ovat uudenlaisia, ja ne vaikuttavat mielenkiintoisimmilta. Viidennen suunnitelman ensimmäinen vaihtoehto tuntuisi sopivan suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään vielä paremmin kuin toinen. Toinen, kolmas ja neljäskin suunnitelma vaikuttavat nykyisen rahoitusjärjestelmän paikkaamiselta eivätkä tuo tämän tiedon perusteella oikeasti mitään uutta, Pärnänen toteaa.

Työryhmä pohtii jatkossa, missä määrin ja miten malleihin liitetään muita osia, esimerkiksi työterveyshuoltoa, opiskeluterveydenhuoltoa, kuntoutusta, valinnan mahdollisuuksia sekä rajat ylittävää terveydenhuoltoa. Mallien valmistelu ja loppuraportin työstäminen jatkuu 28.2. saakka. Ministeriö julkaisee loppuraportin maaliskuussa.

Kirjoittanut:
Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Käy myös kokeilemassa ymmärrätkö "sotea". Testiin pääsee tästä.