Suomalaisilla vähiten pandemiaan liittyvää mielenterveysoireilua

Luottamus rajoitteiden tehokkuuteen, valtionjohtoon ja terveydenhuoltoon pandemian hoidossa voi vähentää riskiä vakaviin mielenterveysoireisiin pandemian aikana.

Suomalaisilla vähiten pandemiaan liittyvää mielenterveysoireilua Kuva 1 / 1 Kuva: Panthermedia

Vakavien mielenterveysoireiden ilmaantuvuus koronapandemian aikana on ollut Suomessa muita maita vähäisempää. Yhdessätoista maassa tehdyn tutkimuksen mukaan COVID-19-tartunnan pelko ja pandemiaan liittyvä korkea stressi ennustavat vahvimmin heikentynyttä mielenterveyttä (Georgieva I ym. Healthcare 15.5.2021).

Koronapandemian aikaisista mielenterveysoireista ja rajoitustoimista toteutettiin vuoden 2020 kesä-marraskuussa kansainvälinen verkkokysely. Se tehtiin Suomen lisäksi Alankomaissa, Belgiassa, Bulgariassa, Intiassa, Britanniassa, Latviassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa ja Tšekissä. Kyselyyn ensimmäiseen vaiheeseen vastasi 9 543 henkilöä, joista suomalaisia oli 542.

– Tutkimuksessa vastaajat arvioivat kokemiaan oireita posttraumaattiseen stressihäiriöön, masennukseen, ahdistuneisuuteen ja paniikkihäiriöön liittyen. Vastaajat arvioivat myös muun muassa COVID-19-tartunnan pelkoaan ja pandemiaan liittyvää stressiään. Lisäksi heiltä kysyttiin näkemyksiä koronarajoitustoimista sekä luottamusta valtiojohtoon ja terveydenhuoltoon pandemian hoidossa, kertoo tutkimusta Suomessa johtanut tutkijatohtori Tella Lantta Turun yliopistosta tiedotteessa.

Terveydenhuollon ammattilaisilla muuta väestöä vähemmän mielenterveysoireita

Tutkimuksen mukaan lähes puolella vastaajista oli pandemian aikana puhjennut tai aiemmin todettu mielenterveyshäiriö. Uusien häiriöiden ilmaantuvuus tutkimuksen seulontamittareiden perusteella oli 17 prosenttia.

Suomalaisilla vastaajilla vastaavat luvut olivat 42 prosenttia ja 11 prosenttia, ja ne olivat alhaisimmat tutkimuksen yhdentoista maan joukossa. Maiden välillä oli suuria eroja mielenterveyshäiriöiden esiintyvyydessä ja ilmaantuvuudessa.

– Yllättävä havainto tutkimuksemme perusteella oli, että kyselyyn vastanneilla terveydenhuollon ammattilaisilla oli muuta väestöä vähemmän mielenterveysoireita. Havaintoa voi selittää se, että heillä oli muita vastaajia vähemmän aikaisempia mielenterveyshäiriöitä, he kokivat vähemmän stressiä pandemian aikana ja heidän tartunnan pelkonsa oli vähäisempää, Lantta sanoo.

Luottamus rajoitteiden tehokkuuteen, valtionjohtoon ja terveydenhuoltoon pandemian hoidossa voi vähentää riskiä vakaviin mielenterveysoireisiin pandemian aikana.

Myös korkeampi ikä näyttää tulosten perusteella olevan suojaava tekijä. Yksilön vahva resilienssi näyttää suojaavan niin post-traumaattisilta oireilta, masennukselta ja ahdistuneisuudelta kuin paniikkihäiriön oireiltakin.

Toisaalta COVID-19-tartunnan pelko ja pandemiaan liittyvä korkea stressi ennustivat tutkimuksen mukaan eniten heikentynyttä mielenterveyttä. Aikaisempi mielenterveyshäiriö ja pandemian aikana koettu muu stressaava elämäntapahtuma lisäsivät oirehdintaa. Koronarajoitusten kokeminen rajoittavaksi ja runsas uutisten seuraaminen olivat myös yhteydessä lisääntyneisiin mielenterveysoireisiin.

Lantan mukaan tutkimus antaa viitteitä siitä, että kansalaisten mielenterveys on ollut eniten koetuksella maissa, jossa on ollut käytössä äärimmäisiä koronarajoitteita, kuten yhteiskunnan täyssulkuja.

– Tutkimuksen seuranta-aineisto antaa myös viitteitä siitä, että oireilu voi olla pitkäkestoista. Erityisesti henkilöt, joilla on jo ennen pandemiaa ollut mielenterveyshäiriö tai jotka ovat kokeneet pandemian aikana jonkin muun stressaavan elämäntapahtuman tarvitsevat matalalla kynnyksellä tukea mielen hyvinvointiin, Lantta sanoo tiedotteessa.

Ulla Toikkanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?