Suomalaisnuorten päihteiden käyttö on vähentynyt

Suomalaisnuorten päihteiden käyttö on vähentynyt Kuva 1 / 1

Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista noin neljännes on raittiita ja yhä harvempi juo itsensä humalaan. Myös nuorten tupakkakokeilut ja päivittäinen tupakointi ovat vähentyneet tasaisesti 2000-luvulla. Nuoret kuitenkin pitävät päihteiden käytön riskejä pieninä, ja esimerkiksi nuuskan ja sähkötupakan käyttö on lisääntynyt.

Tiedot käyvät ilmi nuorten päihteiden käyttöä käsittelevästä eurooppalaisesta koululaistutkimuksesta, European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD). Tutkimus on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein 23–36 Euroopan maassa. Kyselyyn osallistuvat tutkimusvuonna 16 vuotta täyttävät koululaiset, jotka ovat Suomessa peruskoulun yhdeksännellä luokalla.

Nuuska ja uudet nikotiinituotteet kiinnostavat

Vuonna 2015 yhdeksäsluokkalaisista noin joka kymmenes tupakoi päivittäin, kun neljä vuotta aiemmin näin teki joka viides. Samaan aikaan, kun tupakointi on vähentynyt, ovat sekä poikien että tyttöjen nuuskakokeilut lisääntyneet. Vuonna 2015 jo 42 prosenttia pojista oli joskus käyttänyt nuuskaa, kun vuonna 2007 nuuskaa oli käyttänyt noin neljännes pojista. Tytöillä nuuskan kokeilu oli lisääntynyt 11 prosentista 13 prosenttiin vuosien 2007 ja 2015 välillä.

Sähkösavukkeen ja vesipiipun käyttöä kysyttiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Noin puolet pojista ja kolmannes tytöistä oli joskus elämässään kokeillut sähkösavuketta. Noin viidennes nuorista oli kokeillut vesipiippua.

Alkoholin käyttö on vähentynyt, huumeiden käytössä ei suuria muutoksia

Raittiiden osuus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista on lisääntynyt noin kymmenesosasta neljännekseen vuosien 1995 ja 2015 välillä. Myös nuorten humalajuominen on vähentynyt. Vuonna 1995 noin puolet nuorista oli juonut vähintään kuusi annosta alkoholia kerralla ainakin kerran viimeisen 30 päivän aikana. Vuonna 2015 näin teki enää neljännes nuorista. Tyttöjen ja poikien väliset erot humalajuomisessa ovat vähäisiä.

Yhdeksäsluokkalaisten kannabiskokeilut ja -käyttö ovat pysyneet ennallaan. Vuonna 2015 pojista kymmenen prosenttia ja tytöistä seitsemän prosenttia oli joskus elinaikanaan kokeillut kannabista. Muiden laittomien huumeiden käyttö on 15–16-vuotiailla harvinaista. Kolme prosenttia nuorista ilmoitti joskus kokeilleensa jotain muuta huumetta kuin kannabista.

Rauhoittavien tai unilääkkeiden käytössä ilman lääkärin määräystä ei ole juuri tapahtunut muutoksia viimeisen neljän vuoden aikana. Alkoholia ja pillereitä yhdessä käyttäneiden osuus on tasaisesti vähentynyt vuodesta 1995 lähtien. Tytöillä yhteiskäyttö on edelleen poikia yleisempää.

Nuoret arvioivat päihteiden käytön riskit aiempaa pienemmiksi

Yhä suurempi osa yhdeksäsluokkalaisista pitää säännöllisen, pienten alkoholimäärien juomisen riskejä pieninä. Myös kannabiskokeiluihin liitetään aiempaa vähemmän riskejä. Toisaalta asenteet humalajuomista kohtaan ovat kiristyneet.

Lieventyneet asenteet kannabista kohtaan saattavat ennakoida sen myöhempää käyttöä. Nuuska ja sähkösavukkeet saattavat lisätä nuorten nikotiiniriippuvuutta. Jotta alkoholin kulutuksen väheneminen siirtyisi myös vanhempiin ikäluokkiin, pitäisi selvittää, miksi nuoret juovat nykyisin vähemmän.

Päihdehaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää, että päihteiden käytön riskeistä kerrotaan riittävästi. Oppilaitokset ja kuntien nuorisotoimi ovat tässä keskeisiä tiedonvälittäjiä.

ESPAD-tutkimuksen kansainvälinen raportti valmistuu elo-syyskuussa, jolloin selviää, miten Suomi sijoittuu vertailussa muiden Euroopan maiden kanssa.

Lähde:
THL:n tiedote

Nuorten päihteiden käyttö Suomessa 1995–2015 – ESPAD-tutkimuksen tulokset

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi