Sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on Suomessa suurempi kuin Ruotsissa ja Norjassa

Sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on Suomessa suurempi kuin Ruotsissa ja Norjassa Kuva 1 / 1

Sairaalahoitoon hakeutuneiden sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on Suomessa selvästi korkeampi kuin Ruotsissa ja Norjassa. Kuolleisuus Suomen parhaimmissa sairaanhoitopiireissä ja sairaaloissa oli tutkimuksessa yhtä suuri tai korkeampi kuin Ruotsissa ja Norjassa keskimäärin. Näin kertoo uusi EuroHOPE-tutkimus.

– Emme löytäneet tähän syytä, vaikka yritimme selvittää kaikin tavoin. Pystyimme kyllä vakioimaan paljon tekijöitä. Nyt olemme keräämässä uutta aineistoa, selvitämme lisää, toteaa EuroHOPE-tutkimusta johtanut tutkimusprofessori Unto Häkkinen THL:stä.

Vaikka sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on vertailuvuosien jälkeen Suomessa pienentynyt, uusimmat tiedot vuosilta 2013–2014 osoittavat, ettei Suomi ole vieläkään saavuttanut naapurimaiden aikaisempaa tasoa.

EuroHOPE-tutkimuksessa verrattiin keskosten, aivohalvaus-, lonkkamurtuma- ja sydäninfarktipotilaiden hoitotuloksia vuosina 2007–2009 Suomessa, Hollannissa, Italiassa, Norjassa, Ruotsissa, Skotlannissa ja Unkarissa. Tutkimuksessa selvitettiin niin hoidon vaikuttavuutta, hoitoprosesseja, palvelujen eroja kuin kustannuksia.

Hoidon keskittäminen ei heikennä palvelujen laatua

Norjassa on sydäninfarktien hoito on keskitetty seitsemään sairaalaan. Hoidon tulokset ovat Norjassa parempia kuin Suomessa, jossa hoitoa annetaan 20 sairaalassa.

EuroHOPE-tutkimuksen mukaan erikoissairaanhoidon matalat kustannukset eivät välttämättä tarkoita huonoa hoitoa. Terveyspalveluiden keskittäminen ei ole riski, jos se tehdään hyvin.

– Hoidon keskittäminen alentaa kustannuksia. Myös sillä on merkitystä, minkälainen korvausjärjestelmä on. Unkarissa pallolaajennuksista maksetaan paljon ja niitä tehdään runsaasti. Hoitotulokset eivät kuitenkaan ole hyviä, huomauttaa Unto Häkkinen.

Sairaaloiden välillä on huomattavia eroja sekä laadussa että kustannuksissa jokaisessa seitsemässä maassa.

– Maiden väliset erot eivät olleet yhteydessä terveydenhuollon järjestämistapaan tai rahoitukseen liittyviin tekijöihin. Erot selittyvät pikemminkin sillä, miten maat käytännössä tuottavat terveyspalvelut, Häkkinen mainitsee.

Oppia muiden maiden kokemuksista

Mikään maa ei ollut tutkimuksessa Häkkisen mukaan kaikilla mittareilla mitattuna toistaan parempi. Hyvä suoriutuminen yhden potilasryhmän hoidossa ei välttämättä tarkoittanut kaikkien potilaiden hyvää hoitoa. Yhden potilasryhmän hoidon laadun perusteella ei voida päätellä koko sairaalan hoidon laatua.

– Sairaalat, joissa hoito oli kalliimpaa, eivät olleet parempia.

Unto Häkkisen mukaan jokaisessa sairaalassa näyttää olevan jossain hoidossa parantamisen varaa. Parhaimmat hoitokäytännöt saadaan esiin eri maiden, alueiden ja sairaaloiden hoitokäytäntöjen kansainvälisellä vertailulla.

Häkkinen muistuttaa, että pelkästään kotimaisten sairaaloiden vertailu ei riitä, sillä muualla hoito on voitu toteuttaa paremmin ja muiden maiden kokemuksista voi oppia.

Tulokset osoittavat, että Suomessa on mahdollisuus edelleenkin tehostaa sairaaloiden toimintaa ilman, että hoidon laatu kärsii.

Lähde:
EuroHOPE

Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi