Sydänterveystarkastuksia urheileville lapsille?

Nuorille urheilijoille on joissakin maissa säädetty pakollisia terveystarkastuksia.

Urheiluun liittyvät sydänperäiset äkkikuolemat ovat herättäneet keskustelun niiden ehkäisystä seulomalla sydänsairauksia. Nuorille urheilijoille on joissakin maissa säädetty pakollisia terveystarkastuksia.

Suomessa ehdotettiin 10 vuotta sitten sydänterveystarkastuksia huippu-urheilijoille. Huippu-urheilijoiksi määriteltiin yli 10 tuntia viikossa harjoittelevat yli 16-vuotiaat.

– EKG:n osuudesta terveystarkastuksessa keskustellaan aktiivisesti. Monet asiantuntija- ja urheilujärjestöt ovat sisällyttäneet sen urheilijoiden terveystarkastukseen, toteavat Tuija Poutanen ja Anita Hiippala Lääkärilehdessä julkaistavassa artikkelissaan.

Siinä pohditaan, tarvitaanko urheilevien lasten ja nuorten sydäntarkastuksia Suomessa.

Suomessa ei ole kansallista suositusta sydänterveystarkastuksista urheilussa. Terveystarkastuksiin ohjaaminen on seurojen ja lajiliittojen varassa.

Kirjoittajat huomauttavat, että näyttöön perustuvia suosituksia urheilijoiden terveystarkastuksista äkkikuoleman estämiseksi on vähän. Tarkastusten tarkoituksena on löytää sellaiset sydänpoikkeavuudet, jotka voivat johtaa sydänperäiseen äkkikuolemaan.

Äkkikuolema on lapsilla ja nuorilla aikuisilla hyvin harvinainen.

– On tärkeää yrittää löytää äkkikuoleman riskiä lisäävät sydänsairaudet kaikilta lapsilta riippumatta siitä, paljonko he urheilevat. Perinnöllisten sydänsairauksien geenidiagnostiikka tulee ulottaa oireettomiin sukulaisiin sydänsairauden riskissä olevien potilaiden löytämiseksi, kirjoittajat katsovat.

He muistuttavat, että kouluterveydenhuollossa Suomessa on hyvin toimiva terveystarkastusjärjestelmä.

– Sydänterveyttä selvittävillä kysymyksillä täydennettynä se riittää Suomessa lasten ja nuorten sydänterveystarkastukseksi, eikä siitä koidu merkittäviä lisäkustannuksia perheille ja yhteiskunnalle.

Poutanen T, Hiippala A. Tarvitaanko urheilevien lasten ja nuorten sydänterveystarkastuksia Suomessa. Suom Lääkäril 2018;73:1864–8.

kirjoittaja:
Suvi Sariola
toimittaja

Kuva: Fotolia

Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 35/2018. Lue artikkeli kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.

Lataa tiedostoja