Synnytyksen ongelmat yhteydessä poikien käytöshäiriöön nuoruudessa

Väitöstutkimus tuo uutta tietoa varhaisten riskitekijöiden yhteydestä nuorten mielenterveyshäiriöihin.

Synnytyksen ongelmat yhteydessä poikien käytöshäiriöön nuoruudessa Kuva 1 / 1 Kuva: Panthermedia

Synnytykseen liittyvät ongelmat, erityisesti sektiot, olivat yhteydessä poikien käytöshäiriöön nuoruudessa. Lyhyt syntymäpituus ja isokokoisuus liittyivät poikien internalisoiviin häiriöihin nuorina. Nämä havainnot sai Sari Lukkari väitöstutkimuksessaan.

Hän selvitti, ovatko tutkimusaineistoon kuuluvien nuorten syntymään liittyvät varhaiset riskitekijät, kuten äidin raportoimat raskaus-, synnytys- ja perinataalivaiheen ongelmat, yhteydessä tutkittavien nuoruusiässä diagnosoituun psyykkiseen häiriöön. Lisäksi Lukkari analysoi tutkimusaineistosta sitä, onko nuoren syntymämitoilla yhteyttä nuoruusiän eksternalisoiviin ja internalisoiviin häiriöihin. Kolmannessa osatyössä hän tutki, liittyivätkö lapsuusiän epilepsiat ja kuumekouristukset tai muut varhaiset kouristuskohtaukset psyykkisiin häiriöihin nuoruudessa.

Neljännessä osatyössä Lukkari tarkasteli, mitkä psykiatriset oireet tai perhetekijät korostuivat niillä nuorilla, jotka olivat olleet lastenpsykiatrisessa hoidossa ennen nuorisopsykiatrista osastohoitojaksoa. Väitöskirjatyön kaikissa osatöissä erityinen mielenkiinto kohdistui tyttöjen ja poikien välisiin eroihin tutkituissa asioissa.

Lapsuusiän epilepsiat ja kuume- ja muut varhaiset kouristuskohtaukset liittyivät poikien itsemurhayrityksiin. Kuumekouristukset ja muut varhaiset kouristuskohtaukset lisäsivät persoonallisuushäiriön riskiä nuoruudessa jopa 14-kertaisesti.

Aikaisempi lastenpsykiatrinen hoitojakso liittyi nuorten itsetuhoiseen käytökseen

Aiempi lastenpsykiatrinen hoitojakso liittyi itsetuhoiseen käytökseen nuoruudessa ja toisaalta sijoituksiin kodin ulkopuolelle. Pojilla edeltävä lastenpsykiatrinen hoito liittyi ahdistuneisuushäiriöihin ja käytöshäiriöihin nuorina.

Nuorisopsykiatriasta hoitojaksoa edeltänyt lastenpsykiatrinen hoitojakso oli yleisempää tytöillä, joiden äideillä oli työttömyyttä tai psykiatrisia ongelmia ja joiden perheiden toimintakyky oli heikko.

Tutkimusaineisto koostui yhteensä 508:sta iältään 13–17-vuotiaasta nuoresta, jotka olivat olleet nuorisopsykiatrisella akuuttiosastohoitojaksolla vuosina 2001–2006. Tutkittavista 300 oli tyttöjä ja 208 poikia.

Psykiatriset diagnoosit perustuivat diagnostiseen haastatteluun K-SADS-PL-lomakkeella. Tieto nuoren syntymään liittyvistä raskaus-, synnytys- ja perinataalivaiheiden ongelmista saatiin vanhemman haastattelun perusteella. Tiedot tutkittavien syntymämitoista ja lapsuusiän sairauksista poimittiin kansallisista rekistereistä, joita olivat syntymärekisteri ja sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteri.

LL Sari Lukkarin väitöskirja Association between perinatal and childhood risk factors with mental disorders in adolescence (Perinataalivaiheen ja lapsuusiän riskitekijöiden yhteys mielenterveyshäiriöihin nuoruudessa) tarkastetaan Oulun yliopistossa 29. tammikuuta.

Ulla Toikkanen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?